Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

2014 BORNHOLM       

 

MURSKAAVAA YLIVOIMAA LOHENKALASTUKSEEN RAKSILLA. ( ktso bornholm 2014 vetouistelu.com )

320 veneestä 15 veti raksia, muut peltiä.  Raksinvetäjille 3 voitto, ja kaikki suomalaisia venekuntia !

 

 

 

TAPSIN MERKITYS RAKSIKALASTUKSEEN

Tapsi

 

Tapsin pituus:

80-120 cm

60 cm aktiivinen kala

150 - 180 cm. Nousulohelle alalle kalalle.

 

Tapsin siimavahvuus 0,60 mm. Ei tämän alle missään tilanteessa. Houkutuslevyn tapsi siima uittaa uittoa, ja saa siihen uinnin ja katkot aikaan.

Paksu tapsi lisää oleellisesti täkyn kalastavuutta ja saa katkouintia aikaan, joka on täkykalastuksen oleellisen uinti.

 

Muista rakentaa Tapsin katkouinti lenkki, leikari, lenkki, jippo, tekee erinomaisen katkouinnin.

 

ohut siima ei uita pyyntöjä.

 

_______________________________________________________________________________________________________

 

 

 

 

 

ERINOMAINEN KESOSEN OPETUSVIDEO RAKSI LOHI MERI. http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&v=ZbGM720cgJ0&NR=1

 

 

Houkutuslevyjen käytössä ja ennen kaikkea isojen Okien käytössä tärkeintä on täyn 'viuhuaminen'Sitä ei ole mitään tarvetta säätää pyörimään tai edes kriittisemmänkin silmän katsellessa pyörähtelemään.  Ison okin takana toimii parhaaiten suora täky.  Tapsin pituus voi olla monasti se olellisempi tyekijä.Myös dogereilla suora täky joka vain 'tökkii' on varma ratkaisu.Toisin sanoen, kun ei säädä ssitä uimaan ja ei muutenkaan sen uinnista ota turhaa huolta  kannettavakseen niin hyvin menee ja kalankin varmimmin saa jos on saadakseen...V-P M     (lisää aiheesta: http://www.vetouistelu.com/bbs/keskustelut1/display_message.asp?mid=351380)

 

Hyvä raksin uintivideo http://www.salsa-fishing.com/1/fi/blogi/134-uintivideo

Kalamies ilta raahe

Vakevainen \   isot kelkat raksikalastuksessa pois,kayttaa vain pikkukelkkoja raksikalastuksessa,    raksivarit missa sininen kulta ja hopea aina toimii, varit sellaisia himmeita ei kovaa sinista, vetonopeus erittain tarkka as hupuilla  2,8 / 3 km / h tata janne teroitti. lisaksi tyynen kelin huppu glow himmea vihrea, vareista yleensa hopea/kulta/sininen/violetti                                                                                                                       janne kayttaa paljon Salsan houkutuslevya .....houkutuslevyjen kaytto erittain suotavaa,  salsa R2 vetoreika ainoastaan.  pieni vetovastus,   tapsin mitta 80 / 112 cm,     112 cm mitta toimii aina.                                        hakeva uinti raksissa murskaavan tehokas,           4 koon kamakatsun koukut aina, tuplakoukuilla lyhyt vali koukusta toiseen, etummainen hitsattu koukku napakasti lapi etta koukun runko vastaa kalaan, takimmainen vapaasti,  salakan koko 14 cm paras,  koukut alas ja taakse.         

takilassa houkuttimet ja yleensa houkuttimia paljon mutta aina syvalla yli 5 m ja siita syvempaan.

 

 

  • Omia havaintoja Inarilla 2011
  • raksi ja houkutuslevy yhdistelmä osoittautui murskaavan tehokaaksi mittakalan pyynnissä Inarilla
  • vaapuilla paljon alamittaa
  • Tiuran pelteillä kalankoko kasvoi
  • Selkein saaliskoon parannus oli yhdistelmä VK raksi - houkutuslevy joka toiseen - gulp keinosalakka ( inarilla kielletty luonnonsalakan käyttö)
  • Paras yhdistelmä, sama väri houkutuslevyyn kuin raksiinkin.
  • Oikea päivän väri löytyi kun alkusettiin viritettiin kirjava väritys, ja se mikä väri alkoi antaan kalaa alettiin muuttamaan väritystä. Tämä toimi hyvin.
  • Houkutuslevyn ja raksin välinen tapsin pituus parhaimmillaan n 70 cm
  • Paras tulos raksin säätämisessä kun se ei uinut oikeastaan lainkaan, aavistus kaarelle, katkot uinnissa erinomaisia.
  • Paras uinti kun houkutuslevy alkoi uittaan raksia.
  • vaparit n 30 m
  • Takilalla parhaiten rautua n 15 - 12 m (suurin 2,3 kg)
  • Rautulle ja nieriälle maistui myös parhaiten raksiin viritetty gulp keinosalakka ja iso okin houkutuslevy
  • Rakseilla Vetonopeus 3,5 km tunnissa
  •  
  • Vanha hyvä viisaus toimi, isot kalat hiljaisella vetonopeudella ja isoilla täkyillä. Isot kalat eivät viitsi ryntåillä pienten ja vikkelien täkyjen perään. Napsii helpot nakit kun ei ole nälkä, kun on nälkä niin silloinhan tunnetusti ahmitaan ja kaikki liikkuva kelpaa, elikkä hyvällä syönnillä kaikki saa hyvin kaölaa mutta huonolle syönnillä taidot kokeillaan kuka saa ison kalan innostumaan.

 

________________________________________________________________________________

Top 10 Parhaat raksivärit                                                        

 

 

1. clear       +++++

 

2.clear uv   +++++

3. monkey puke  +++      

<

4.glow frog  +++

5. glow splatter purple  +++

 

6. blue green crome   +++

7.purple black crome  +++

8. army truck glow    +++++

9. coho blue cromi    +++++

 

10. coho blue glow   +++++

 

 

 

 

 

_________________________________________________________________________________

 

 

 

 

 

20-21-05.2011 Raksikursseilla Saimaa Yövesi                                

Kurssittajana Mika Kärkkäinen, raksikalastuksen pioneereja-        

 

  • Erinomaisen ammattitaitoinen kurssi raksikalastuksen saloihin.
  • Mukana Henkka,Antsu ,Jaska ja Osku
  • Päällimmäisenä mieleen jäi, raksikalastus ei ole mitään rakettitiedettä.
  • Suurimmaksi ongelma ilman kurssia,  olisi tullut tehtyä asiat aivan liian vaikeaksi.
  • Kurssilla opittua.
  • SUURIN HUOMIO RAUHALLINEN TYNNYRI UINTI
  • Vetonopeus kurssilla oli koko ajan 3,5 km/h.   ( suositteli että merellä voimme vetää sekavetoa helpostin tiurojen kanssa 4,2- 4,5 km /h
  • viritä kaari täkyyn hyvin vähän, pyöriminen hyvin rauhallinen tynnyrimäinen.
  • koukun oikea kohta.JPG
  • kuvassa koukutuksen oikea kohta.
  • järvellä käytetään kahta kolmihaarakoukkua josta vain etummainen lävistetään täkyyn. takinmainen jää vapaaksi. järvikoukun koko 6#, merikoukun koko 4#

         Raksikursseilla 21.5.2011.JPG

  • kuvassa yllä aloitusasetelmä ennen täkyyn kiinnitystä. Huom hupussa saimaalle tyypilliset värit. kaksi 6# koon koukkua joista etummainen kiinnitetään täkyyn. Merellä käytetään yhtä 4# koon koukkua.
  • houkuttimia mika käytti plaanareissa kummallakin puolen yhdet ja takiloissa samoin  kummallakin puolen yhdet, houkutimena oli pikku vk:t
  • käyttää järvellä maltillisesti houkuttimia. Kehotti käyttään merellä jokaisessa vavassa houkuttimia.
  • kourunpohjauintia, helpoin varmin ja paras, sitä käytettiin myös suurimmassa osassa saimaalla, pienempi kehä, helpompi säätää oikein uimaan
  •  suppala käyttää keskimmäistä yläreikää hyvällä menestyksellä.
  • huputuksessa suppalan viritys.JPG
  • painotukset oli kurssilla 20 g - 60 g
  • kurssilla kaikissa hokuttimissa tapsin pituus oli  1 m, pikku vk:t
  •  
  • jos löytyi katkouinti, sellainen jossa täky hetken viipyi ennen kuin aina pyörähti, oli huippu uinti, aina sattumalta muutama saatiin näinkin uimaan 
  • koukut aina sisäkaaren puolella. katso ettei ala pyöriin väärin päin.
  • kurssilla erittäin tasalaatutista 13 cm salakaa, jossa virheetös suomupeite. lisäksi kokeiltiin norsseja jotka oli jäykistetty coctailtikulla.
  • norssi nirsolle kalalle erinomainen herkku. norssissa vähän taaemmaksi ja ylemmäksi koukku kuin salakassa, jäykistä norssi koktailtikulla
  • P5210028.JPG
  • tarjoa norssia eli kuorretta kun kalan syönti on heikkoa. Norssi erityistä herkkua Lohelle ja Taimenelle. Norssin koko merellä n 15 cm, järvelle 13 cm. Norssin koukutus keskiviivan yläpuolelta, noin peräaukon kohdalta.

 

  • Raksikursseilla huputuksen opettelua.JPG
  • ota aloitusotteena aina hupussa pohja ylöspäin, coctaitikku valmiiksi, varovasti salakka mahapuoli ylöspäin ja napakka painaminen hupuun. Työnnä coctaitikku huppu reijäistä läpi, isossa hupussa kummastakin reijästä, mutta varo ettei mene silmästä, silmään osunut tikku on huono, löysä kohta täkyn, sen jälkeen muuttuu uinti omia aikojaan.    laita hitsattu koukku salakasta takimmaisen alaevän takareunan kohdalta n 3 mm alaevän takareunasta eteen päin, paina HUOM! hitsattu  koukku kokonaan läpi , ja kiristä aavistus kaarelle, aina keskiviivan alapuolelta niin rauhoittaa uintia, ei selkäpuolelta
  •  
  • ota pakastesalakat kylmään veteen sulaamaan ja anna olla siinä koko kalastuksen ajan, säilyi tosi hyvin.
  •  
  • etsi täkykalaparvia, sitä kurssilla painotettiin jatkuvasti. Missä ruoka siellä kala.
  • etsi keväällä lämpimiä lahukoita, saimaalla etsitimme n 8 asteista vettä ja sitä lämpimämpää.
  • raksitapsi ei tarvi olla välttämättä erisiimaa. houkuttimen kanssa 0,60 mm
  • tapsipakkeja ei tarvitse, säilytys suoraan vapoissa
  • käytä kesällä 100 g ja siitä isompia painoja, kala on lämpimällä syvällä
  • käsittele täkysalakoita erittäin hellästi, herkästi irtoaa suomut ja liika puristus pehmentää täkyn. tämä oli alkuun suuri ongelma.
  • Takyn oikea kaarevuus.JPG
  • älä työnnä silmän kohdallta coctailtikkua hupussa, täky löystyy ja alkaa muuttelee uintia omin päin
  •  
  • kierrä houkutin vavat kuljetuksen ajaksi nätisti vapalenkkien ympärille
  • keloissa räikkäjarrut huomattavan löysällä
  • raksitapsissa pitää olla hyvät leikarit, tapsin pituuksilla ei niin suurta merkitystä. oli 30 cm - 1 m
  • kurssilla opittu niksi, norssiin laitettiin peräaukosta koktailtikun jäykisteeksi. kalaan saatiin näin hyvä ryhti.
  • m.k käytti jarrupusseja, että moottori saa kierroksia tarpeeksi ja latautuu
  •  
  • 27012011164.jpgkuvassa kourunpohja viritys, hyvä viritys. koukku saa mennä kokonaan täkystä läpi vähän peräaukon pyrstön puolelta, keskiviivan alapuolelta.. Koukun runko saa vastata täkyyn. Kuvassa vähän rakoa-
  • kuvassa oma gulp salakka viritys
  • ostimme ristiinasta kuvan pakastettua 13 cm valikoitua salakkaa

 

 

 

 

 

 

"""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""

Gulp Salakka 13 cm Popcorn Glt

 

  • Gulp keinosalakat toimii loistavasti meritaimenelle.
  • Gulp salakka tarvii aina eteen houkutuslevyn jos vedetään merilohta.
  • Norjalaiset saaneet erinomaisia kokemuksia gulpilla pyynnistä.
  • Kokeile Hevoskarissa keltaista salakkaa. Keltainen väri ja cheterause huippu värejä.
  • Inarilla sallittu ainoastaan keinosalakan käyttö hupussa. Ei luonnonsyöttiä.
  • Suuria taimenia inarilla täkyraksilla ja gulpin salakalla.

 

22052011247.jpg

Ensimmäinen raksikalastus, kurssin jälkeen 22.5 2011 ilta 20.30 Rahjan edustalla. Vetoaikaa n 1,5 tuntia, 7 vapaa ehdittiin virittää pyyntiin, raju räikän pärähdys, tärppi ja puolet salakasta parempiin suihin. kuva yllä.

________________________________________________________________________________________________________________

keskusteluista poimittua:

  • taimenet 6 kpl rantarysästä yht.paino 13 kg- mahat täynnä norssia
  • lohi 6 kg verkko rahja massu täynnä norssia
  • mk. norssi lohen ja taimenen herkku
  • samaa sanoi petu norssi ja kilohaili hyvä
  • oma kokemus eka norsi huputettiin ja heti kelpas 5 kg lohi

 

  • Katko uinti vai tasainen pyörintä täyllä?
  • As:n niskavetoreiät käytössä ja yksi nelosen koukku . Syötit pääasiassa kokoluokkaa 13-16 senttistä muikkua, helppo virittää uimaan. Tyynemmällä kelillä hiukan saapi säätää, että saa katkon tai sivuttaishaun syöttiin, kovemmalla tuulella olen virittänyt ihan tasaisen pyörinnän. Nopeus kuitenkin aallokossa vaihtelee ja täkyyn tulee pakostikin katkoja. Monta hyvänkököista lohta on tullut vasta-aallokkoon vetäessä, nopeus on vaihdellut 2-3 km\h tunnissa.
  • ihan sama mikä uinti kunhan on kalapaikalla oikeaan aikaan.

    Mikäli kysymys olisi minulle esitetty viisi vuotta sitten olisi ehdottomasti ollut erilaisten variaatioiden kannattaja, mutta nykyisin olen jo huomattavasti valmiinpi sanomaan, että raksin uinnilla ei juurikaan ole mitään merkitystä kalan tulon suhteen... Täkykala ja sen koko on sen sijaan hyvin olellinen tekijä. Iso täkykala sisävesien lohikaloille vähentää tärppien määrää olellisesti jopa valtavasti, mutta on monissa tapauksissa tietyyn aikaan vuodesta varsin palkitsevaa... -tämä tietty aika vuodesta on juuri nyt-

    Olen viimeiset vuodet käyttänyt monella tapaa erilaisia uinteja hitaasta nopeaan ja pienestä putkesta puolitoistametriseen vanteeseen ja noista uinneista mikään ei ole osoittautunut toistaa paremmaksi... Ainut mikä viimevuosina on osoittautunut paremmaksi on kylmän veden aikaan tietyissä tilanteissa pieni täky ja Salsa . . .

    V-P M

    Onhan se uinnin säätö sellaista harrastelijoiden puuhastelua. Ite uskon, että uinti on aika tärkeä asia. Omat viritykset on rauhalliselle kelille katko ja kovalla kelillä tasainen, kun laine repii ja katkoo uintia isoilla kelkoilla. Hitaan ja tosi nopean pyörähtelyn väliltä. As:ää käytän normi veto reijästä. Silläkin saa ison tynnöri uinnin tehtyä. Vk:kin toimii ihan hyvin ja tävyt on kokoa 7-16cm. Kala paikka on mielestäni tärkein sitten uinti ja väri. Veto vauhdin pyrin pitämään välillä 2.9-3.2km/h

    Tähän värimaailmaan minäkin uskon... Mutta toisaalta hyvä, että on kalastavaa kaverikuntaa jotka ei siihen juurikaan usko ja sieltä kantautuu kuulumisia niistä 'vääristä valinnoist' jotka kuitenkin ovat kalastaneet hyvin... Tästä on seurauksena ollut se , että värimaailma on kasvanut

    Oikeastaan tuosta uinnista on jotain sanottavaakin... Eräs alan mies kuitenkin antoi miinulle aikoinaan vinkin täkyjen uittoon levujen taakse... Tuo vinkki oli kuitenkin enempi sen kaltainen jossa täky ei juurikaan ui ja tuo uimattomuus alkoi antamaan vuosien taistelun jälkeen levyjenkin takaa kalaa...

    V-P M

    Tuo uimattomuus levyjen takana voi toimiakin, ainakin isolla Okilla ja kai muillakin, mut ite ainakin alkanu virittämään erityisen tarkkaa täyt levyjen perään. Samaa vinkkiä monta vuotta noudatin ja levy vedettiin seassa kun muutkin veti vaikkei niiden takaa juuri tullutkaan, ehkä jos oli vastakierto levystä niin sillon.

    Toki uinti rauhallisemmaks kuin ilman levyy, eli ensin täkylle hyvä uinti. Sen jälkeen tarkastetaan miten levy alkaa uittaa ja sit taas ehkä säädetään. No nykyisin onkin yleensä joka toisessa levy ainakin aloitussetissä. Eikä tän kevään, alku kesän perusteella olleenkaan turhaan.

     

    Eipä tuossa katkoja, sen paremmin kuin tynnyreitäkään ole tarvinnut:) Jos niitä haluan , niin pelkästään koukun kiinnityspistettä vaihtelemalla ne kyllä löydän varsin helposti. Kaikki yli 70 senttiset loheni tällä kaudella ovat ottaneet rauhalliselle uinnille viritettyyn 14-16 senttiseen muikkuun. Houkutuslevyn takaiset uintiongelmat loppuivat lyhyeen, kun väänsin levyistä sen alkuperäisen peruspaskan uinnin mieleisekseni ja lyhensin levyn ja raksin välisen tapsin 25 senttiseksi. Voin vakuuttaa, että uinti 'katkoo' ja lohikin tuntuu tykkäävän :) -munapata

     

 

________________________________________________________________________________________________________________

 

Täkyraksi on tullut takaisin
  • Täkyraksiuistelu on saavuttanut lohivesillä nopeasti suuren suosion. Tällä hetkellä jopa yli puolet lohikalojen aktiiviuistelijoista on siirtynyt raksin käyttöön. Raksi kelpaa myös hauelle ja kuhalle. Nykyaikainen täkyraksi koostuu yhdestä tai kahdesta 4-6 koon kolmihaarakoukusta, leikarillisesta siimatapsista ja muovipäästä, joita on eri mallisia ja värisiä. Syöttikala lukitaan tikulla raksipäähän ja kolmihaarakoukun haara työnnetään kiinni syötin kylkeen hieman kylkiviivan yläpuolelta, 1-2 cm selkäevän takaa. Koukusta raksipään läpi menevää tapsia kiristetään siten, että täkykala menee aavistuksen kaarelle. Näin raksille saadaan pyörivä uinti. Syöttinä käytetään kirkkaita kaloja: muikkua, salakkaa, särkeä tai silakkaa. Paras syötti on pyyntituore täky. Lohikalojen suosituin ravintokala eli muikku on hyvä syötti. Särkikalojen etu on niiden parempi kestävyys. Useimmiten joudutaan turvautumaan etukäteen hankittuihin täkyihin, jotka säilötään pakastamalla. Jos oma pyynti ei onnistu, kalastustarvikeliikkeistä on saatavana vakuumi- tai levypakastettuja salakoita. Lohikalojen uistelussa käytetyt syöttikalat ovat kooltaan 10-15 cm. Hauelle voidaan tarjota isompaa. Kookkaampi täkykala saattaa kelvata hyvin myös isoille taimenille ja järvilohille, varsinkin loppusyksyllä. Syöttikaloja kannattaa käsitellä varovasti, jotta niiden suomupeite pysyy mahdollisimman ehjänä.

Raksi käy myös sekavetoon

  • Monet kalastajat vetävät raksia erittäin hitaasti, suorastaan matelemalla. Sekavedossa, kun osa siimoista viritetään vaapuilla tai lusikoilla, käytetään kovempaa nopeutta. Raksin veto onnistuu hyvin normaalivauhdillakin ja tärppejä tulee. Vetonopeus määrää täkykalan säädön. Mitä hitaampaa liikutaan, sen enemmän kaarelle täky viritetään. Uinti on sopiva, kun kala pyörähtää pari kertaa sekunnissa. Jos uistellaan pinnasta, siimaan on hyvä laittaa raksin eteen pieni paino, koska kalojen ohella myös lokit ovat hanakoita iskemään täkyyn. Ja eikun kokeilemaan. Luonnollisen syötin käyttö on osa vanhinta kalastuskulttuuriamme. Esi-isämmehän ne vasta kovia kalamiehiä olivat.
 
 

Merilohen vedosta sen verran tietoa että ainakin kilpailumenestyksellä punnittuna kauden menestynein meriuistelija käyttää rakseissa 3,5-5km vauhteja.

 

 

480a

 

  •  
  • Raksihuppu kalastuksessa oleelista on seuraavat asiat, mitä kylmempi vesi sitä rauhallisempi tynnyriuinti. Lämpimässä raksi saa pyörähtää selvästi nopeammin-
  • Lohelle alkukaudesta kylmän veden värejä suosi. kromihopea, fluorinkeltainen
  • kesemmällä värit keltainen, vihreä, sininen, violetti ja kullan yhdistelmät-
  • VK ja salsa täkyraksien vetonopeus lohelle veden lämmöistä johtuen 1,5 - 2,5 knot. kylmällä hitaamin ja jne
  • Salsa-raksi on tarkoitettu kokonaisella syöttikalalla tapahtuvaan petokalojen uisteluun. Syötti viritetään uimaan niin, että se matkii haavoittuneen saaliskalan uintia pyörähtelemällä oman pituusakselinsa ympäri. Salsa-raksiin iskevät esim. lohet, taimenet, kuhat ja hauet, ja se on herkkua myös isoille ahvenille. Salsa-raksilla opit luonnonmukaisen ja erittäin mielenkiintoisen sekä tehokkaan pyyntitavan todella helposti ja vaivattomasti. Saat samalla tuulahduksen kalastuksen historiaa ja koet melkein unholaan jääneen pyyntimuodon hauskuuden ja mielekkyyden.

 

  • Täkyraksi on pyyntimuotona tullut takaisin ja yleistyy koko ajan enemmän ja enemmän kalamiesten ja -naisten piireissä. Toivotamme antoisia kalastushetkiä Salsa-raksin kanssa ja kireitä siimoja.

 

  • - Salsa-raksihuppu on tarkoitettu n. 10-16 cm. pitkille syöteille.
  • - Tarkoitukseen soveltuvia syöttikaloja ovat mm. salakka, kuore, ahven, särki ja muikku.
  • - Suosittelemme kokeilemaan myös Salsahoukutuslevyä, joka on kehitetty yhdessä Salsaraksihupun kanssa.

Tapsin sidonta

  • Tapsi voidaan varustaa 1-2 koukulla (kuva 1). Käytettäessä kahta koukkua kannattaa etummainen koukku solmia siimaan kuvan 2 osoittamalla tavalla tai käyttää silikoni/kumiletkun pätkää. Takakoukun voi sitoa tapsiin esim. lenkkisolmulla. Suositeltava koukkujen väli on n. 2-3 cm. Tapsin suositeltava pituus on n. 40-120 cm. Muista pujottaa mukana tullut siiman lukitsemiseen tarkoitettu letkunpätkä tapsiin ennen hupun laittamista. Sido tapsin toiseen päähän hyvänlaatuinen leikari estämään siiman kiertymistä. Raksihupussa on kolme eri vetopistettä. Tämä mahdollistaa erilaisten uintien säätämisen vallitsevien kalastusolosuhteiden mukaan. Syötin pyörähtelyn halkaisija riippuu käytettävästä vetopisteestä. Käytettäessä vetopistettä nro. 1 on uinti halkaisijaltaan pienikehäisintä, ja vastaavasti vetopistettä nro. 3 suurikehäisintä (kuva 3). Suositeltava vetonopeus vetopisteissä 1 ja 2 on n. 2-3,5 km/h. Vetopistettä 3 käytettäessä raksi toimii laajemmalla vetonopeusalueella. Suositeltava vetonopeus on n. 2-4,5 km/h.

 

Syötin kiinnitys ja säätäminen

  • - Lukitse syötti huppuun mukana tulevalla muovitikulla painamalla tikku syötin läpi (kuva 3).
  • - Kiinnitä etummainen koukku selkäevän takareunan kohdalle kylkiviivaan. Koukun varsi tulee olla kiinni syötin kyljessä (kuva 1).
  • - Säädä syötti loivalle kaarelle siimasta vetämällä. Lukitukseen tarkoitettu elastinen letkun pätkä pitää uinnin kohdallaan ja mahdollistaa uinnin helpon säätämisen.
  • - Säädä syötti pyörähtelemään n. 1-2 kertaa sekunnissa.
  • - Mitä kaarevammaksi syötti on säädetty, sitä nopeampaa on pyörähtely.
  • - Raksi kiinnostaa myös lokkeja, joten muista käyttää painoa.

 

/1/fi/tuotteet/raksihuppu
 

 

  • Täkyraksi kalastus on nostanut päätään viimeisen kymmenen vuoden aikana kovasti. Se on sekä hauskaa että tehokasta. Alla Ottotäky tmi porukan tarjoamat erilaiset syötit erilaisille petokaloille.

 

  • Ottotäky-syötteinä käytetään Pohjois-Karjalan puhtaissa vesissä kasvaneita salakoita, kuoreita, muikkuja, särkiä sekä särjestä ja siioista leikattuja fileitä.

 

  • Syötit pakataan vakuumipakkauksiin, joissa on koosta riippuen 6-10 syöttiä.

 

  • SALAKKA – varma valinta tilanteeseen kuin tilanteeseen

Image

  • Salakka (Alburnus Alburnus) on särkikaloihin kuuluva kala, joka soveltuu kaikenlaiseen syöttikalastukseen kaikille petokaloille. Salakka toimii erinomaisesti sekä sisävesillä että merellä. Siihen iskevät niin lohet ja taimenet kuin kuhat ja hauetkin.Salakka on muodoltaan sulavalinjainen ”torpedo”, joten siihen saa helposti letkeän ja ottavan uinnin. Vähärasvaisena kalana salakka kestää vetoa muita syöttikaloja pidempään.Salakan suomut kestävät hyvin käsittelyä ja hopeanhelmiäisenä hohtava kylki säilyttää kiiltonsa pitkään. Jotain salakan kyljen kiillosta kertoo se, että vielä 1900-luvun alussa salakan suomujen guaniinikiteistä valmistettiin tekohelmiäistä.

 

  • Ottotäky-salakoita myydään alle 10 senttimetrin pituisista pikkusyöteistä aina lähes 20 sentin ”merimalleihin” saakka.

 

  • KUORE – tuoksuva herkku nirsoille kaloille

Image

  • Lohikaloihin kuuluva kuore (Osmerus Eperlanus) on erikoisherkku nirsoille petokaloille. Erityisen menestyksekkäästi kuoretta on käytetty lohikalojen ja kuhan pyynnissä. Kuoreen valttina on tuoksu, jota muilla kaloilla ei ole. Joskus juuri kuoreen tuoksu voi olla se viimeinen petokalan iskun laukaiseva tekijä.

 

  • Uinnin säätäminen pitkulaiseen kuoreeseen vaatii hiukan kokemusta, mutta ei ole suinkaan vaikeaa. Kuore on lihaltaan kohtuullisen pehmeä, joten sen käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ottotäky-kuoreita myydään 8-15 senttimetrin mittaisina.

 

  • MUIKKU – lohikalojen erikoissyötti

Image
 

  • Sisävesien arvokalana tunnettu muikku (Coregonus Albula) on erityisesti lohikalojen herkkua. Lohikaloihin itsekin kuuluva muikku on rasvainen kala, jonka suomut ovat pieniä ja irtoavat valitettavan herkästi. Muikun käsittelyssä onkin oltava tarkkana.Ottotäky-muikkuja myydään 10-18 senttimetrin mittaisina.

_______________________________________________________________________________________________________________

 

RAKSI

 

 

  • vk---- merellä voi käyttää 2 koukkua kun on isommat kalat kyseessä kuin järvillä, ja rauhoittaa uintia
  • pääsääntö 1 4 koon koukku
  • Kun laittaa täkyn huppuun väärinpäin, niin se rauhoittaa uintia kun vedetään nopeasti
  • pk aloittais kauden taimenelle kokeilemalla raksia ja vaappua.
  • vk kanssa voi hyvin käyttää sekavetoa 
  • vetonopeus yleensä raksill 3 -3,5 km
  • 3,5 - 5 km kärkkäinen  vk
  • 3-3,5 km merelle hyvä as
  • järvellä vähän hittaampi nopeus yleensä 2,8 - 3,2 km
  • ruotsalaiset vetää jopa 5 km
  • 8 asteen vesi --------------------->yli 4 km runsas potku täkyyn
  • 12 asteen vesi-------------------->4 km  normaali uinti
  • alle 5 astetta ----------------------->3 km houkutuslevyyn lyhyt tapsi

 

  • aallokko suuri tynnyri ja niskaveto tulee hyvin kalaa, mutta ei tyvenellä
  • miksi ei tyvenellä tullut kalaa......niin pyrstö ei lyö. aallokko repii ja pyrstö lyö jolloin hyvin kalastaa. timppa,
  • tyynellä iso tynnyri ja vauhtia lisää,taas pyrtö lyö
  • KOKKONEN MUISTUTTI TYHJÄ EI PAUKAHDA SANO KORHONEN (pyrstön on lyötävä raksi9kalastuksessa)
  • Viritä yksi koukku täkyyn ihan peräaukon ja pyrstön välimaastoon.
  • Tällä kaavalla saadaan hitaasti pyörähtävä uinti. NOPEAAN VETOON TAIMENELLE
  • Raksi syötin pitää kulkea vaakasuorassa.
  • Rigataan selkäevän juuresta
  • Levyn ja hupun väri sama.
  • Raksin koukun koko 4#
  • Tapsi 0,60 mm
  • Tapsin pituus vetonopeus x houkutinlevyn pituus.
  • Painavat koukut ja paksu tapsi antaa rauhallisen uinnin, hitaan pyörähtelyn raksill.
  •  
  • VK raksin nopeus 4,8 km, ja miten saada tappouinti vk raksiin, kourunpohja on paras.
  • Kovaan keliin ainut oikea uittotyyli on tynnyri.
  • Kova nopeus aina hyväksi kun kala pinnassa.
  • Isolla vanteella (niskaveto) helppo mennä liian hitaan vedon miinaan. Näyttää kauniilta mutta ei kalasta.(timppa)
  • Hidas uinti ja pieni putki ei äkkinäiseltä onnistu helposti (timppa)
  • Suuri syötti ja hidas pyörähdys, ei tule alamittoja, pyytää isoja.
  • Pieni syötti ja nopea pyörähdys lisää tapahtumia, alamitat lisääntyy.

VEDEN LÄMPÖ VAIKUTTAA UINTINOPEUTEEN JA UINNIN VOIMAKUUTEEN.

0-4 ASTETTA (kylmä vesi)

  • Tosi rauhallinen pyörähdys
  • pitkät tapsit (180 cm)

5-8 ASTETTA (ei ole kylmä, virkeä kala)

  • rivakka potku
  • lyhyt tapsi
  • virkeä kala

 

8 ASTETTA

  • nopeus yli 4 km
  • runsas potku
  • lyhyt tapsi houkutuslevyissä

10 ASTETTA JA ALLE

  • alkaa vaappu toimia hyvin 

12 ASTETTA

  • normaali uinti raksiin
  • nopeus 4 km

14 - 16 ASTETTA

  • nopeus alle 4 km
  • rauhallinen potku
  • syötinkokoa pienennä
  • lisää painoja että uisteet ui syvällä, sinne missän kala on
  • houkuttimiin pitkät tapsit
  • kala laiska, ei hapekasta vettä-

 

NYRKKISÄÄNTÖ:

  • KYLMÄVESI ------------------------->NOPEA VETO------------------------------------>ISO POTKU
  • LÄMMIN VESI----------------------->HIDAS VETO------------------------------------->LAISKA POTKU
  • LISÄÄ NOPEUTTA KUN KALA PINNASSA, VÄHENNÄ NOPEUTTA KUN KALA SYVÄLLÄ

 

 

TÄKYN OIKEA VIRITYS

 

  • Perussolmu 4# kolmihaara koukkuun
  • ei mitään ihme solmuja
  • 1 koukku täkyn kylkiviivasta sisään että runko vastaa kalaan
  • viritä hiukan kaarelle että ui rauhallisesti pyörähtäen
  • takilakuvio monen mielestä näin VK + muut maestrot: 28 jalkaa puntti syvään, 35 m siimaa,houkutuslevy oki ja 80 cm 0,60 tapsia ja raksi, kolmemetriä yläpuolelle välilaukurilla 37 m siimaa ja raksi ilman houkutuslevyä, toiselle puolen sama ristiin mutta houkkariksi king fisher
  • Kanadalaiset käyttää kookasta syöttiä ja hidasta uintia nousulohelle.
  • Isoihin täkyihin iskee isot lohet.
  • Vetonopeudet rakseilla 3,7 - 4,1 km t
  • Painot 15 - 20 g
  • Hupun väri green, glow fi8sh scale, ja ruotsinlippu.
  • Super herring ja break point huput-
  •  
  •  

RAKSIKESKUSTELUSTA POIMITTUJA

  • Täky 13 - 15 cm paras
  • Salakka paras, kestävin
  • 1 kierros/ sek paras ja aina toimii
  • täkyn kunto oleelista
  • hidas vetovauhti paras 3 km (tästä paljon eri mielipiteitä, mm vk 4,5 km)
  • heikosti uiva ei pyydä, viritä että pyrstö läpsähtää
  • lämpimällä tiheämpi uinti täkyyn
  • jos pyäörii liikaa kala liikaa kaarella
  • yksi kolmihaarakoukku 4# yleensä eniten käytetty raksiviritys
  • VIRITÄ USEALLA TAVALLA UINTEJA SE PARAS
  • VIRITÄ AINA YKSI ERILAI, YLEENSÄ SE OTTI RAKSI
  •  

2 koukku viritys raksiin, jotkut käyttää, ei tunnu olevan kovin yleistä

  • 3 leikaria--------------------------------1m tapsia 0,60-----------------------------------raksi jossa 2 koukkua 3.4 cm välein
  • koukkujen väli ei tarvi olla kireä
  • kiinnitä takakoukku mahdollisimman taakse
  • toimii hyvemmin isolla täkyllä
  • 2 koukkua rauhoittaa uintia
  • pienellä täkyllä 11-12 cm aseta etukoukku vähän kylkiviivan alle (tämä siis kun kaksi koukkua, joka ei tunnu olevan kovin suosittua)
  • koukku kunnolla pohjaan ettei koukun ja rungon väliin jää tilaa
  •  
  •  
  •  
  • ________________________________________________________________________________________________

 

PYSÄYTYSTEKNIIKKA TEHOKAS KUN KALA EI SYÖ:

(keskustelu 15.12.10)

  • Taimenen ja meritaimenen heittopyynnistä tuttu pysäytystekniikka antaa tehokkaan saaliinlisän myös uistelussa
  • pysäytystekniikka yulivoimainen heikolla syönnillä
  • takilakuulan pyrstö kannattaa taivuttaa hieman syrjään, ui sivulle, ui holtittomasti, todettu erittäin kalastavaksi.
  • kääntele venettä, tehokas
  • nostele takilankuulaa
  • viritä plaanarit uimaan voimakaasti sivulle, saa plaanarin pompimaan, saa tehokaan liikkeen uistimeen
  • tee epä stapili kuula, ui holtittomasti, tehokas kun pysähtyy 5 sekunnin välein, tehokas pumppaaja
  • TEHOKAS MAHDOLLINEN ÄRSYKE. kun viehe pysähtyy hetkeksi kuin seinään
  • meritaimene heittokeluksessa käytetty tehokas kalastusmenetelmä: KELAA 5 SEK / TÄYS STOP / KELAA 5 SEK / TÄYS STOP

 

 

  • ___________________________________________________________________________________________________________

 

 

 

 

 

KESKUSTELUISTA POIMITTUA

 

 

  • Väreistä nousi esille selkeästi pari "kestosuosikkia".
  • Kesosen maalaama violetti-kulta-sini-vihreä kromihuppu antoi 3 mittakalaa.
  • AS:n purple/black kromi tarjosi myöskin 3 mittaa
  • Kaikki loput tulivatkin clear-pohjaisilla hupuilla, osa UV, osa normaaleilla.
  • Suurin huomion aihe oli, ettei glow-pohjaiset huput antaneet yhtään mittaa, sitkeästi niille myöskin aikaa pinnan alla annoin.
  •  
  • Syöttirintamalla luotto kuoreeseen (norssi) katosi kokonaan, alkukautena ensimmäiset 100 tuntia oli vedossa pelkkää kuoretta. Ei edes mittakalan tuntuista lähtöä tullut koko aikana.
  • Sitten vaihtui syöteiksi isot 11-15cm muikut. 3 tuntia vaati vetoa muikulla, niin ensimmäinen mittalohi oli veneen lattialla. Sattumaako?
  • Myös salakkaa tuli vedettyä muutamilla reissuilla toisella puolella. Toisella reissulla muikku vei 10-1 ja toisella 8-2 (vaikka eihän alamittoja lasketa).
  •  Edellisestä kaudesta muutin vetotaktiikkaa hieman ja lämpimällä vedellä jätin alle 20 metrin veden kokonaan rauhaan. Johtuiko siitä vai mistä, etten yhtään yli 60cm taimenta onnistunut veneeseen saamaan. 3 kappaletta 59 centtisiä viskoin kasvamaan, mutta se mitta jäi saamatta
  • Parvet olivat kaikonneet lähes kokonaan matalasta ja aamupäivän jouduinkin lähes tyhjää kaiun näyttöä katselemaan. Silti muutamia +-55cm leipälapion muotoisia järvilohia kävi kääntymässä veneen vieressä. Kalat olivat selkeästi painunut syvempään. Pinnemmat pyynnit saivat olla ihan rauhassa ja tapahtumat keskittyivät 60gr painotuksien tienoille. Puolenpäivän aikaan vihdoin löysin kadoksissa olleet syöttikalalautat penkan reunalta ja jäin paikkaa hakkaamaan.
  • ___________________________________________________________________________________________________________

  • keskustelu 30.04-2011  kuinka monta koukkua raksiin ja mikä koko. ylivoimainen enemmistö 1 koukku ja 4#

  •  

  • Kuten edellä mainittu,parempi kala pysyy 1-koukkuisessa.Yli 15 cm:n syötissä on hyvä olla 2-koukkuinen.

    Salakalla (lue kova kala) olisi hyvä,että koukku yltää läpi kalasta.

    Muikulla (lue pehmeä kala) ei tuo läpiyltäminen ole tärkeää,kun täky hajoaa lohikalan iskussa.

    Joskus pyrstöjä näkyy nauhoitusten perusteella näykkivän paremmatkin,kun ovat 'enpäs tiijjä söisinkö' tilanteessa.
    Kuhat myös ovat pyrstön kimpussa.


    Kerron sinulle suuren salaisuuden,mutta älä kerro muille....
    Siis päiville,että pyrstöt katoaa tai haluat itsellesi mielenrauhan ovatko varmasti pieniä lohikaloja:

    Laita etukoukuksi 1-haarakoukku ja purista siitä väkänen umpeen ja peräkoukuksi 3-haara.

    Näin sinulla on vähän koukkuvahinkoja aiheuttava 2-koukkuinen ja saatat jopa yllättyä uinnin laadukkuudesta.

    Ulkopuoliset tartunnat vähenee,jos kiinnittää molemmat 3-haarat täkyyn,myös 'trailerikoukku' kiinni syöttiin.

    Timppa

  •  

  •  

  •  Väreistä nousi esille selkeästi pari "kestosuosikkia".

  • Kesosen maalaama violetti-kulta-sini-vihreä kromihuppu antoi 3 mittakalaa.

  • AS:n purple/black kromi tarjosi myöskin 3 mittaa

  • Kaikki loput tulivatkin clear-pohjaisilla hupuilla, osa UV, osa normaaleilla.

  • Suurin huomion aihe oli, ettei glow-pohjaiset huput antaneet yhtään mittaa, sitkeästi niille myöskin aikaa pinnan alla annoin.

     

     

  • Syöttirintamalla luotto kuoreeseen (NORSSI)katosi kokonaan, alkukautena ensimmäiset 100 tuntia oli vedossa pelkkää kuoretta. Ei edes mittakalan tuntuista lähtöä tullut koko aikana.

  • Sitten vaihtui syöteiksi isot 11-15cm muikut. 3 tuntia vaati vetoa muikulla, niin ensimmäinen mittalohi oli veneen lattialla. Sattumaako?

  • Myös salakkaa tuli vedettyä muutamilla reissuilla toisella puolella. Toisella reissulla muikku vei 10-1 ja toisella 8-2 (vaikka eihän alamittoja lasketa).

     

  •  

     

     

  • Edellisestä kaudesta muutin vetotaktiikkaa hieman ja lämpimällä vedellä jätin alle 20 metrin veden kokonaan rauhaan. Johtuiko siitä vai mistä, etten yhtään yli 60cm taimenta onnistunut veneeseen saamaan. 3 kappaletta 59 centtisiä viskoin kasvamaan, mutta se mitta jäi saamatta

  • Parvet olivat kaikonneet lähes kokonaan matalasta ja aamupäivän jouduinkin lähes tyhjää kaiun näyttöä katselemaan. Silti muutamia +-55cm leipälapion muotoisia järvilohia kävi kääntymässä veneen vieressä. Kalat olivat selkeästi painunut syvempään. Pinnemmat pyynnit saivat olla ihan rauhassa ja tapahtumat keskittyivät 60gr painotuksien tienoille. Puolenpäivän aikaan vihdoin löysin kadoksissa olleet syöttikalalautat penkan reunalta ja jäin paikkaa hakkaamaan.

  • Kuitenkaan mittakalaa en onnistunut löytämään, vaikka alamitoista päätellen alueella oli reilusti kalaa. 10-15 kalaa päivän mittaan kävi veneen vierellä kääntymässä. Suurimmat ehkä 58cm, en viitsinyt mitata muutakuin silmämääräisesti vedessä.

     

  •  

  • Lauantaille oli luvassa aurinkoa täydeltä taivaalta, joten pelkkää kromia oli valikoimassa.

  •  

  • syöttien tarkistus ja ihan hyvä että tarkistinkin, vain 2 syötissä oli uintia, muut tulivat suorana perässä

  •  

  •  

  • Päivän värivalikoima koostui kromihupuista huikean auringonpaisteen takia, vain

  • parissa syvemmässä menevässä glow oli kokeena.

 

  • Hinkaa penkkaa,pattia,rinnettä (j.siivonen.vetouistelul.)
  • loppusyksyllä paras syöntiaika molemmin puolin puoltapäivää
  • taimenelle lyhyet vaparit
  • suurin virhe vedellä pitkin selkiä päämäärättömästi, keskity oleelisiin alueisiin
  • syksyllä 90% rantapenkkaa
  • +4 astetta käännekohta jonka jälkeen etsi lämmintä vettä
  • sahaava ilmanpain e paras
  • korkeapaine nostaa kalat pintaan
  • matalapaine laskee kalat syvemmälle, lisää painoja
  • 1030 mba > 1010 mba ei ongelmia
  • 1010 mba nopea lasku kala  ei enään syö
  • myöhään syksyllä taimen pinnassa
  • loppukaudesta painot 6g-30g
  • eniten kalaa tulee 10 g takaa syksyllä

 

  •  Taimen tykkää kovasta vetonopeudesta, 4,5-6 km myös loppusyksyllä.
  • käytä värinä vk: coho blueta
  • 4,5 - 6 km laita siima kourunpohjasta ja melko suora syötti (useiden maestrojen suositus)
  • laita yksi koukku peräaukon ja pyrston välimaastoon. näin saadaan rauhallinen pyörähdys laaja kaari nopeaan vetoon.  
  • katso ohje raksi muistiinpanoista.
  • Raksin vauhti / veden lämpö
  • Raksissa saa olla vetonopeutta, mutta uinti pitää olla rauhallinen.
  • mk. vetouistelul.4/10 järvärim ja tane +7 ast syötit pintaan, taimenelle pintavedon aika
  • sumulla tummat huput, ja himmeäpintaiset
  • plaanarista 30 m painoon ja 15m painosta uistimeen tämä vakiosetti kun tyven painot 4 g uloin 60 g
  • houkutuslevyjä 1 kpl puolelle
  •  
  • keväällä uinti pitää olla laiskaa raksissa, tanelle
  • syksyllä pirteämpi uinti raksiin, taimenelle
  • alle +4 astetta niin laikan kuin vain saa,ei tarvi välttämättä edes oikein pyörähtää
  • uuden lumen päivät parhaita syksyllä

 

  • RAATESALMI TESTAA(kosto)
  • kaava: alkuun aina toiselle puolen pitemmät vaparit dööristä 5 ohjuria ulos ja toiselle lyhyemmät 2 ohjuria, hae oikea vaparin mitta.
  • seuraa kumpi antaa kalaa ja tee  siitä johtopäätökset
  • samaa voi testata toioselle pelti ja toiselle vaappu

 

  • taimenelle laita vapa ilman painoja, syö pinnasta syksyllä
  •  
  • potkurivirta aina hyvä paikka taimenelle.
  •  
  •  
  • Vaikuttaa laajaan kaaren / hitaan uinnin, kova vauhti hyvä.
  • Jos käyttää houkutuslevyä niin lyhyt tapsi 80 - 120 cm ( muista nyrkkisääntö)
  • Yleensä kevät tanelle varovaisesti houkutuslevyjä.

 

8 astetta

  • tapsi 80-120 cm
  • vetonopeus 4,5 - 6 km
  • rauhallinen pyörähdys
  • laaja kaari
  • kourunpohja
  • suora syötti
  • syöttiin koukku kiinni läheltä peräaukkoa ja pyrstöä. (rauhoittaa ja tekee tynnyri uinin)
  • vk sivuilla opetuvideo
  • alle 10 asteisessa alkaa myös vaaput toimia

 

12 astetta

  • normaali uinti raksiin
  • nopeus 4 km

14 - 16 astetta

 

 

  • potku rauhallinen ( kala laiska, vähän happea)
  • nopeus alle 4 km ( painuu uisteet syvälle)
  • houkutuslevyihin pitkät tapsit 130 cm - 180 cm
  • isot painot 60 g - 100 g
  • pienennä syötin kokoa
  • Raksin värinä toimii se sama, jolla olet tottunut keväisin taimentapahtumia saamaan.
  • Pintavetoa suosittelisin ja melko ripeään vetonopeuteen viritettyä rajua uintia. Viikko pari jäittenlähdöstä etsiskelisin taimenia ensimmäiseksi lämpenevien sisäselkien alueilta. Niiltä haeskelisin hieman ympäristöä lämpimämpiä pintavesilaikkuja, joista oletan taimenen löytäväni. Näillä eväillä minä etenisin, mutta ootellaampa pelimiesten avautumista

 

 

Syksyn 2003 yhteenveto Saaristomerellä (Airisto-Innamo-Nauvo) toimivista raksiväreistä

 Johdanto

  •  Vesillä kävin noin 2-3 kertaa viikossa ja ylös asti taimenia sain itse 70kpl. Mukana olleet kaverit nostavat yhteismäärän 80-90kpl:ään. Lisäksi kävin      J.L :n kanssa loppu syksyllä uistelemassa ja vaihdoin kokemuksia hänen kanssaan. Hän sai syksyn aikana suunnilleen saman verran taimenia kuin minä. Lisäksi juttelin useiden syötin hakijoiden kanssa, jotka uistelivat raksilla Airistolla. Otannassa yli 50cm kaloja on noin 60kpl (kaikkien kalastajien) ja suurin osa 40-49cm. Erikokoiset kalat tuntui kuitenkin olevan kiinnostuneita aivan samoista väreistä. Suurin kala oli 4,9kg taimen.
  • AS-värit
  •  

Kirkkaalle syyskelille(pilvetön taivas, korkeapaine):

 

  • Erikoisvärinä toimi usein aivan pinnassa vedetty blue, joka ei muilla keleillä ollut kovin hyvä.

-  Tiger prawn oli ehdoton valinta silloin kun aurinko paistoi, kelpasi myös puolipilvisellä, kunhan aurinkoa saatiin. Antoi keskimäärin isompaa kalaa. Paras sijoituspaikka takilassa 2,5m alas, 3-5 taakse ja mielellään AD edessä.

  • Blue green kromi, aina hyvä Lallukan suosikkeja


 

  • Scale chrome blue/green

 sama scale
 

  • Coho blue kromi


 

Puolipilviselle yleiskelille


 

  • Tiger prawn, kun aurinko pilkisti


 

  • Glow green, perus pilvisellä kelillä

- Green, aina toimiva

Anchovy Special Green
 

  • Chartreuse, aina toimiva. Oma suosikki värini


 

  • Glow frog, puolipilvisellä/pilvisellä, mutta ei synkällä ilmalla


 

  • Glow coho blue ja sama kromina, jostain syystä toimi erityisesti potkurivirrassa

Anchovy Special Coho/blue crome
 

 

  • Crome, toimiva väri, mutta ei mikään ykkösvalinta


 

  • Clear toimi lähes aina ja pidin niitä pari aina vedossa

Pilvisellä ja sadekelillä

  • Chartreuse, yleisväri

splater chartreuse   clear chartreusegreen chartreuse scale
 

  • Glow, Lallukka oli saanut tällä värillä


 Anchovy Special Glow

 

  • Spl purple, oma ehdoton suosikki värini sumuiselle kelille. Välillä ei mikään muu väri antanut kalaa sumusäällä. Kauden viimeinen kala 2,24kg tuli joulukuun lopussa juuri tällä värillä.

    Toimii hyvin kun huono valaistus tai vesi hieman sameampaa.


 

 

  • Glow green/blue, hyvä väri illalla hämärässä ja sadekelillä.


 

Erikoisväreja:

 

Ilta-auringon laskuun kajonmaan maalaama hopea/kulta/violettipää. Muutamana iltana ei mikään muu väri antanut kalaa. Meillä oli yhtenä iltana 8 vapaa vedossa ja vain yhdessä kyseinen väri. Saatiin 3 kalaa, joista suurin n.3kg ja kaikki samalla värillä. Heti kun kyseisen pään laski uudelleen pyyntiin, niin sitä vietiin.

 

Yhteenveto:

 

Vihreä väri tuntuu olevan ylivoimaisesti paras Airistolla. Jukka Lallukka (team Onnimanni) ei käytä juuri mitään muuta väriä kuin green ja chrome blue/green. Mielestäni kuitenkin erikoisolosuhteissa kannattaa kokeilla muitakin värejä. Lähettämänne vuoden 2004 uutuusväri antoi 5 40-49cm taimenta ja kaksi otettavan kokoista kirjolohta. Action disc oli varsinkin alkukaudesta loka-marraskuu erittäin hyvä 5-50cm päässä raksista, mutta alle 5asteisessa vedessä se ei ollut enää niin toimiva ainakaan omasta mielestäni. Jos pitäisi suositella 5 yleisväriä Airistolle niin ne olisivat:

  1. Chartreuse                                    

  2. Green                                                Anchovy Special Green

  3. Clear                                               

  4. blue green (kromi)                             

  5. glow frog                                            

 

Erikoistilanteisiin vielä seuraavat:

  1. spl purple (sumukelille)                         

  2. tiger prawn (aurinkon paistaessa)          

 

 

http://www.ymsfiske.com/stolpnes/stolpnes_fiskeferie_n.htm

 

Itse olen todennut, ettei alle 10g painoilla kannata ruveta urheilemaan. Lokkivaara kasvaa turhan korkeaksi ja niiden vapauttaminen rakista ei ole mukavaa hommaa.

          Pk sanoi ett aloittais kyllä sekavetona, kokeilin jopa peltiä sekaan.

  • pk sanoi että ei laita oikeastaan lainkaan kaarelle täkyä niin ei pyöri ja koukku alas lähelle peräreikää niin rauhoittaa uinnin,
  • vk kaverit dsanoi että voi hyvin laittaa raksiin merelle kahdet 4# koon koukut, merellä isommat kalat.
  • Pintavetoa ehdottomasti keväällä. Vasta sitten, kun vesi lämpenee selvästi yli +10C, niin kannattaa painotusta lisätä. Taimen myös väistää tehokkaasti venettä, siksi uloimmat plaanari (jos pikkuplaanareita käyttää) ovat monesti ne tehokkaimmat pyydykset.
  •  
  • Koska alamittaisia (<60cm) meritaimenia on paljon liikkeellä, kannattaa suosia yksikoukkuisia rakseja, jotta pienokaisten vapauttaminen on helppoa.
  • houkutinlevyjä ei ehkä kannatta käyttää ihan siinä määrin kuin lohelle. Tosin itse olen oman ennätyskalan (+8kg) saanut ison Becholdin takaa, mutta epäilen sen olleen poikkeus joka vahvistaa säännön. Valtaosa kaloista tullut ilman houkutuslevyjä. Tosin tähänkin voi olla syynä se, etten ole noita houkuttimia taimenelle kovasti käyttänyt.
  •  

 

 

  • Kokkosen Timolta aikoinaan tuollaisen testiraportin. Se on tuolta saaristomereltä, mutta siinä nyt on kuitenkin jotain neuvoja väreistä ja väittäisin, että nuo värit pelittää täälläkin. Näyttää, että taimenelle täällä suunnalla on keltainen sävy ihan huippu. Se on pelittänyt pelleissä, ja pelitti viime kesänä kaverilla lohillekin. Siitä on hyvä lähteä.
  • Sitten niistä paikoista. Kannattaa kierrellä kylmällä kelillä (kevät ja syksy) matalikkoja. Minulla on ollut tapana, että menen matalasta matalaan. Sitten, jos teillä päin on hiekkapankeiksi sanottuja 2-4 metrisiä matalikkoja, niin niistä kannattaa myös kokeilla kylmän veden aikaan. Ovat ainakin tuolla Kokkolan korkeudella todella suuressa huudossa, kun siellä on oikein iso sellainen. Me on saatu ne vähäiset taimenet (tosin vähän vetoakin) lähes poikkeuksetta matalasta. On kierretty karikoita ja ajettu 2-4 metrin matalikkojen ylitse ja joskus on tärpännyt. Nyt syksyllä ainoalla reissulla kokeiltiin eka kerran raksia, ja saatiin yksi pienehkö 1,5 kg:n taimen. Se tuli kromi-coho blue AS:ään eli samanlaisella, kun vedetään tuolla Ahvenanmaalla

 

 

 

 

 

 

 

Tiijä näistä, tynnyrillä kalaa kuitenkin on tullut älyttömästi ja tulee jatkossakin, eipä tuokaan videon pätkässä näkyvä uinti ihan monotooninen ole, kun elukka tulee nopeammin ylös kuin menee alas ja livenä lirputtelee vielä pyrstöään ajoittain puolelta toiselle, kuin viimeisiään vetelevä kalan raina. Itse näen uintikatkoja+hakevaa liikettä myös keskikokoisissa tynnyreissä kun niin säädetään. Ilman mainittuja apuvälineitä tai muuta poppakonstia.

Mikä nimitys sille sitten on kun täky menee laajaa tynnyriä, rupeaa välillä potkimaan, liike kiihtyy, potkut pysähtyy, kunnes taas jatkuu? Varsinainen katko lienee selvä jos liike pysähtyy kokonaan, mutta sitä tuskin moottorivedolla tullaan koskaan saavuttamaan

Kiinnostava keskustelu nopeuksista, itse vetänyt peltejä ja vaappuja, uinnin mukaan joskus aika hiljaa ja taas joskus melko kovaa kyytiä, viime syksynä aloitimme keskittyä raksin vetoon vauhdit olleet 2,5-3,0 km. Päitsillä 2008 ensimmäisen kerran oikein tosissaan ja saimme heti kalan joka oli siinä ja siinä kilpailu mitallinen, ei puntarille. Tänä vuonna kaloja on tullut jonkin verran.Nyt keväällä täytyy kokeilla tuota kovempaa vauhtia.

 

Raksihan jäljittelee vammautunutta kalaa. Ja kun puhutaan vetonopeuksista pitäis varmaan miettiä miten lujaa se purtu salakka ui. Se jää pureman saatuaan lähes paikoilleen.

Kun palstalla on näin hiljaista niin sörkitään vielä tätä aihetta hieman. Linkissä juttua joulun alla erittäin kylmästä vedestä nousseesta tasan 12kg järvilohesta joka kelpuutti nopeasti pyörivän ison muikku syötin n.4-4,5km vauhdista kun 'oppikirjan' mukaan noissa olosuhteissa pitäis vetää kuoleman hiljaa, tappohitaasti tupakkiputkiuintia pyörähtelevää pikkusyöttiä? Ei kaverit tienneet, siis väärin pyydetty:-)

Vakavissaan:

Olen edelleen sitämieltä,että kova veto on usein hyvä kun kala pinnassa.Ongelmat ovat minulla alkaneet,kun mennään syvään.
Edelleen korostan,että se 'päivän uinti'.Jos ympärillä muilla tapahtuu ja itsellä ei,niin muutoksia on tehtävä.

Isolla vanteella (niskaveto) on helppo mennä tyynessä liian hitaan vedon miinaan.Näyttää kauniilta,mutta ei kalasta.

Hidas uinti ja pieni uintiputki ei äkkinäiseltä helposti onnistu yhtäaikaa.

 


Se että tietämäsi kauden -09 suurkalat on tulleet perinteisellä metodilla on varmaankin ihan luonnollista kun 99% syötin käyttäjistä taitaa sillä vetää, tarkoitan siis hitaahkoa vauhtia? Läntiseltä vastarannalta kaikki isot nousulohet on taasen tulleet kovaan vauhtiin isolla pellillä.

Ruotsalaisia ei ole liikaa opetettu vetämään syöttiä 'oikein' ja yhteistä heille on että uimaan laitetaan melkoisen vinhasti pyörivä syötti sen kummemmin uinnin kanssa pelailematta. Olen ollut useamman eri kaverin kyydissä jotka luetaan paikallisiksi huippu saamamiehiksi/ammattioppaiksi ja sama piirre tuossa on kaikilla, nopeaa ja rajua liikettä uimaan lähtevistä syöteistä löytyy. Toisaalta kalaakin löytyy, joten vertailu kelpoisia juttuja ei välttämättä ole meidän vesiin?? Tai ei tiedä... vielä.

Kaksi ekaa raksikalaani tuli -89 Kuolimosta. Samalla reissulla 3,5 ja 4,3kg nieriät. Vieheenä LuhrJensen huppu jossa turpalevy ja omalla koukkuvirityksellä. Sain ne uimaan hidasta isoa tynnyriä isoilla muikuilla asiaa sen enempää ymmärtämättä. Oli vaan veikeen näköistä uintia kun pyrstökin vielä värisi. Vetovauhti oli varmaan 3,5-4kmh lööreenssiä eli haipakkaa.Keli heinä-elokuun vaihde ja helle, tyyntä. 24 metrissä näkyi vanhalla X50:sellä kaksi hienoa kaarta penkassa ja molemmat nousi puolen tunnin sisällä sitten venneeseen.

Tuo on hyvä systeemi ja siinä saa tavallaan uintilevyn aikaiseksi ilman mitään huppuja. Vaatii vain terävän puukon tai filetin ja alustan. Kulman leikkauksen oppii helposti parin kalan jälkeen.
Syötin rigaus ilman huppua on jopa yleisempää kuin hupun kanssa. Syynä on se, että varsinkin lämpimissä vesissä kalat on varustettu sellaisella purukalustolla, että siinä ei kestä oikeastaan minkäänlaiset apuvärkit, pelkät tukevat paksulankaiset koukut ainoastaan. 

  

 

 

Itse käytän pääasiassa kovia vieheitä koska uisteluveneessä mielestäni pitää olla leppoisa tunnelma eikä kamala häslinki raksien virittelyn ja syöttien uusimisen parissa. Toki joskus silloin tällöin tulee kokeiltua raksiakin. Toki jokainen voi valita vapaasti itselleen mieluisimman tavan uistella

Onko sellaisia, joilla saalit eivät olisi lisääntynyt raksiin siirtymisen myötä?

Ja eihän se tähtitiedettä ole, mutta omalla tavallaan kuten esim jerkkauksessa, niin oman käsialansa näkee tässä hommassa.
Työläs mutta palkitseva kuvaa raksiuistelua mielestäni erittäin hyvin

.Lohikalat vedetään lähes kaikki rakseilla.En juurikaan huomannut lohikala tapahtumien määrässä suurta muutosta raksiin siirtyessä,mutta kalojen keskikoko nousi todella reilusti.
 

 
 

Tais olla v97 eka kerran kun tuli raksi kokeiltua,Himo siitä tuli,(Paljon hyviä kavereita ja ehkä isompia kaloja) kehitys ollut huimaa noi 10v aikana .Kylkiäisina tuli houlutuslevyt muut houkutukset.Ehkäpä siinä on syy miksi uistelu jaksaa edeleen kiinostaa-Ja kehitys jatkuu ja miehet kovenee.tr pertsa

Mie en näistä pyöriväuintisista tykkää niin pätkääkään, niitäkin löytyy, valitettavasti.
Erinäisiä raksivirityksiä kuitenkin hilaan, nimenomaan tane-aikeissa. Taunojen koko ja määrä on hieman kohonneet luonnonsyötttien myötä.
Väreillä pelaaminen on höpöhöpömeininkiä, vain kirkasta sälää vedossa.
Sekavetoa kun tulee harrastettua, niin merkillepantavaa on se, että alamitat roikkuu aina balsassa.

 
 

mutta kokemus on osoittanut että värillä tuntuu olevan väliä. Myös toisin päin; on päiviä ettei 'kestä' mitään väriä. Nämä ovat sitten niitä värittömän parhaita päiviä. Mutta kuten todettu jo aiemmin, ei väritön ole koskaan huono valinta, mutta ei välttämättä paraskaan. Usko pois.

AINA on vedossa 1-2 läpinäkyvää huppua. Ehkä keskimäärin 1,5. Jos värillä ei olisi mitään väliä, niin noilla vetotunneilla pitäisi jo näkyä, että, noin 15 % kaloista tulisi läpinäkyvillä hupuilla. Jos läppäri olisi paras valinta, tuon prosentin pitäisi olla huomattavasti korkeampi. Todellisuudessa tuo prosentti on 8! Eli henkilökohtainen johtopäätökseni on edelleen, että läppäri on varma valinta, muttei se juuri koskaan ole päivän ykköstykki. No joskus se on saattanut antaa päivän ainokaisen, mutta syöntipäivänä se useimmiten jää värillisten varjoon. Syönnillään olevan lohikalan saa varmimmin iskemään johonkin väriärsykkeeseen ja joskus värikin täytyy sattua täysin kohdalleen.

Läpinäkyvä on käytännössä ainoa, joka on aina setissä. Silti on muutamia värejä, jotka ovat tappaneet paljon enmmän kaloja kuin läppäri.

Periaatteessa perusasiat värien suhteen yleensä pitää kutinsa. Tummempiin humuspitoisiin vesiin ja merelle vihertävät ja kellertävät huput. Kirkkaille keleille kromia ja hämäremmille keleille sekä syvemmälle glowta ja läpikuultavia värejä. Kylmään veteen violettia, sinistä ja marjapuuroa jne. Sitten on nämä järvikohtaiset luottovärit, mitkä on pakko laittaa vetoon, vaikkei ne välttämättä ns sovi olosuhteisiin. Ja niillä lopulta saa mitä uittaa. Ja sitten on paljon niitä päiviä, kun mikään sääntö ei pidä paikkaansa

Sähköpostiosoite : takyraksi#pp.inet.fi

 

Liite : Ei ole

WWW-osoite : http://www.vetouistelu.net

 

1991-1996 omistin vain kirkkaita ja läpinäkyviä vihreitä huppuja ja olin hemmetin onnellinen.
Vedin vain muikunväristä muikkua ja kuoreenväristä kuoretta.

1974-1990 eli 16 vuotta olin vatuloinut vaapun/pellin värejä.Ja luulin päässeeni moisesta.

1996-1997 varsin mittavat tutkailut toivat väri vatuloinnin takaisin.Ei halunnut alkuun millään uskoa,että raksihupun värillä on merkitystä.

Eräs herra Kaijomaakin tuumi glow chartreuse väristä myöhemmin,että voiko jollakin muulla värilläkin saada kaloja-:)

Kuitenkin kala on tyhmä kuin saapas ja riittää kun oikeaa väriä välähtää jostakin kohti viehettä/raksia.Vrt pellin teippi tai pieni teipinpala hupun kyljessä.

Tarkasti värjätyt,pikkutarkat värijutut on tehty kalamiehiä ja heidän tarinoita varten-:).Keep it simply.

Timppa

 

Isot kalat kiinnostivat silloinkin ja älytön alamitta määrä ärsytti.
Alkuun 1991-1997 käytimme ERITTÄIN suuria syöttejä hitaalla pyörähtelyllä ja alamittojen määrä putosi lähes olemattomiin.
Syötit olivat niin suuria,että piti tehdä lisätikun reikä ja poistaa puukolla hupusta muovia,että mahtui kypärään.


Pienemmät syötit ja nopeammat pyörähtelyt muuttivat kehityksen keskimäärin huonompaan suuntaan tuon osalta.Tapahtumamäärä tietenkin lisääntyi.Pienelle syötille on kyllä myös aikansa ja paikkansa.

Kaverin innoittamana sitten eräänä keväänä aloitettiin raksin harjoittelu ja otettavien taimenten keskipaino lähes kolminkertaistu jo ensimmäisenä kautena. Muistan kun viritin ensimmäisen täkyni helvetinmoiselle ropelille plaaneriin ja aloin virittelemään toista niin plaaneria jo vietiin. Kolmosen taimen tuli siis jo parin minuutin vedolla. Se oli siihen aikaan ihan kehukala Kermalla. Raksi vei mukanaan siis heti ensi minuuteista lähtien.

Otsikko : Kuinka tulla pyyntimiehestä saamamieheksi

Kirjoittaja : kokkonen

 

Lukukerrat : 3366

 

 

 

 

 

 

Nykyinen tiedonvirta mm Internetin myötä on niin suuri,että voipi mennä sekaisin 'liiasta' tiedosta.
Muodit muuttuu,mutta monesti on joutunut palautumaan 'vanhaan'.

Kuitenkaan petokalojen käyttäytymisessä en ole suuria muutoksia huomannut 70-luvulta lähtien.
Ne reagoivat edelleen tuuliin,syöttikalan liikkeisiin,vedenlämpöihin,kuun aikoihin ja ilmanpaineeseen kutakuinkin samalla tavalla kuin ennenkin.Ja samalla lailla kuinka ukkini oli opettanut isälle ja hän minulle.

Edelleen sekin pitää paikkansa,että 20 % uistelijoista saa 80 % saaliista ja kääntäen.Vaikka vieheenä olisi villasukka.

Tällä johdatuksella yllytän niitä,jotka haluavat kehittyä kalastajana,opiskelemaan vesibiologiaa ja kalan käyttäytymistä. Jälkimmäistä oppii kokeneilta mm.ammattikalastajilta,jos sellaisen oppiin esim pääsee.

5 kertaa paremmassa kalapaikassa,puolet huonommilla vermeillä saa matematiikan mukaan 2,5 x saalista enempi-:).

Luontokappaleiden heikkous on se etteivät ne valehtele.Ihminen oppii ajan kanssa niiden orjalliset tavat ja ne toimivat tapojensa mukaan.

Kalan liikkeisiin vaikuttaa syöminen,suvun jatkaminen tai energia taloudellisen tilanteen hakeminen/siellä oleminen.

Eli hankkia mahdollisimman helposti ravintoa,kuluttaa sitä mahdollisimman vähän ja jatkaa sukua.


Paras vinkki jonka olen itse saanut metsästykseen ja kalastukseen eräältä jo edesmenneeltä saamamieheltä:'Kun saat riistaa tai kalaa,niin mieti pääsi puhki,miksi ne olivat juuri tuossa paikassa,eikä muuallla'.

Noiden ratkominen ja asioiden kirjaaminen ylös johtaa väkisten siihen,että tyhjät reissut vähenee.

Teknisillä apuvälineillä on merkityksensä.Kuitenkin hymyilin kun sain ekan luotaimen aikoinaan.Se näytti vaan sen,että niissä paikoissa,joissa olin tottunut tietyillä keleillä vetämään/jotain saamaan,oli syöttiä enempi kuin muissa paikoissa.

Timppa,joka aina kun luulee oppineensa,vetäisee munat seuraavalla reissulla ja tulee nöyränä kotiin.

Timo puhuu asiaa. Tyhjistäkin reissuista voipi jotain oppia ja miettiä miksi ei onki taipunut. Yleensä tavataan sanoa, että kala ei tänään syönyt. Se voi olla joskus näinkin, mutta yleensä syy löytyy jostakin muualta. Tavallisesti ratin ja penkin välistä.
 

Norjassa taas joku oli kokeillut meritaimenille ja Gulp oli päihittänyt luonnonsyötin. helge

 

  •  

  •  

  • Houkutuslevyjä oli myös vedossa melko runsaasti oman mittapuun mukaan eli parit takiloissa ja yhdet per puoli plaanareissa. Painotukset haravoivat 20-100gr välimaastoa. Pintavesikin oli jo ehtinyt melkein 20 asteiseksi (18,5c), joten odotin että päivän mittaan voi joutua painotuksia lisäämään alamittojen takia

     

  •  

  • Kanadalaiset tuttuni ovat kertoneet käyttävänsä kookkaan jokeen matkalla olevan lohen pyyntiin kookasta syöttiä ja hidasta uintia syöteissä.

  •  

  • Ahvenanmaalta muistan tämmöisiä: 25 cm+ silakalla 17,7,samanmoisella 18,2 kg.

  • 10+ kalat pääosin kookkailla syöteillä tuttava piirissä.

  • Poikkeuksena Virnes&Kaijomaa 18,3 kg kilohaililla.Oli varmaan syönnöskala-:)

  •  

  • Risto Mathaldi ja Morgan Nilsson (läheltä Motalaa) vetivät viime keväänä Karlshamnissa kookkaita Vänernin muikkuja Super Herring hupuilla ja Break Pointtien seassa.

  • Kookkaisiin muikkuihin iski lohet 10,2 kg 13 + kg ja 18,5 kg.

  • Vetonopeus oli 2-2,2 solmua eli 3,7-4,1 km/h.

  • Samaan aikaan Break Pointiin iskeneistä kookkain oli 7,5 kg.

  • Painotus 15-20 g ja huppujen värit greenglowfishscale ja ruotsinlippu.

  •  

     

     

  • Jäi vielä kertomatta,että koukutus oli no 2 ja 4 ja tapsisiima 0,61.

  • Painavat koukut ja paksu tapsi auttavat saamaan hitaahkon pyörähtelyn kovempaankin kyytiin.

     

     

     

     

  •  

     

  • Ainakin merilohenuistelussa loppukaudesta, kun pyydetään 25-35m syvyyksistä, on hitaasta vetonopeudesta tiettyä hyötyä. Ei meinaan tarvitse takiloissa olla 'tonnin' painoisia kuulia, jotta päästään tavoitesyvyyteen ja muutenkin pääsee helpommin syvälle pienemmillä siimapainoilla vaikka plaanarisiimoissakin

     

  • Aikas lailla laittaisin kanssa yhtenevää väritystä levyn ja hupun/pellin kanssa.

     

  • Syötin pitää olla vaakasuorassa, ja se on rigattava siimaan selkäevän juuresta.  

  •  

     

     

     

  • En myös itse usko, että kalantulon kannalta on mitään merkitystä vetääkö 3km/h vai 6km/h. Muutenkin ehkä tekisi mieli sanoa tässä yhteydessä, että lohen uistelusta on tehty aivan liian monimutkainen asia. 

  • Noissa vauhdeissa alamittakin vie plaanaria kuin mittakala hitaassa vedossa.

  • Kun kala meni syvään heinäkuussa,alkoi ongelmat ja siirryin takaisin hitaampaan vetoon.

  • !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

  • *Niskavedolla suurella tynnyrillä tuli kalaa aikoinaan hyvin aallokolla,mutta ei tyynellä.

  • Mietin kovasti mikä,mikä ja selitysosa oli se,ettei pyrstö 'lyönyt' tyynellä, mutta aallokon repäisy plaanarissa löi pyrstöä jolloin kalasti.

  • Vauhdin nosto tyynellä auttoi laajalla tynnyrillä tyynellä.

  • Samoin 'ylikaari' hitaammassa jolloin molemmissa tapauksissa pyrstö taas löi.

  • VeePee on mieltänyt asian oikein: 'Tyhjä ei paukahda,sano Korhonen haulikosta'.(Oli jäänyt lataamatta.

  • Muistelen tuossa vielä muinaista Popon äänisen reissua, josta Joni kertoili että vauhtia oli syöteillä ulkokaarteissa arviolta jopa 8km/h ja sieltä se sitten kuulemma lähtikin tosi usein ja ripeästi

     

  • Vetelin 2:na kesänä ns tappiraksia 5-8 km/h.Kun kala oli pinnassa hommeli toimi hyvin,joskin suuri tärpiksi jääneiden määrä kiinnitti huomiota.

     

  • Mulla on luottovehkeiksi muodostunut muutama tietyn houkutinlevyn takana uitettu raksi, jolle juuri levy antaa suuren osan sen uinnista. Näitä settejä on on tottunut vetämään 3 km/h nopeudella, niin kovin vaikeaa olisi kuvitella miten sen saa pelaamaan 5 km/h nopeudella??? Tullee houkuttimesta karkoitin?

  •  

  • Järvärin kalastuksessa ovat Hot Spot alueet usein hyvin pieniä, eikä minulla ole mitään kiirettä vetää nopeammin alueelta pois. Joku tietysti voisi sanoa että ehtii sitten nopeammin alueelle takaisinkin, mutta oma käsitykseni mukaan järväri saattaa 'hermostua' liiasta liikenteestä alueella ja senkin vuoksi kannattaa kalastusta rauhoittaa vaikkapa käyttämällä hidasta/maltillista vetonopeutta.


     

    Merilohen kalastuksessa nopeampi vauhti on varmaan paikallaan kun etsitään nousevia kalaparvia, mutta kun parvi on löytynyt onko siltä kiire ajaa vauhdilla pois? Muistelen lukeneeni että ainakin jotkin Tanskalaiset venekunnat Simriksessä ovat käyttäneet menestyksellisesti tekniikkaa, jossa peltejä vetäen nopeammalla vauhdila etsitään lohiparvia ja kun parvi on löytynyt vaihdetaan hitaan vedon raksit peliin.

     

     

    Sanotaan vielä että ne harvat jotka on tosissaan kovempaa vauhtia raksikalastuksessaan kokeilleet, niin heillä tuntuu olevan lähes poikkeuksetta loistavia kalauutisia?!

     

     

    Itse olen aikaisemmin vetänyt raksia vaappujen ehdoilla, mutta viime vuosina himmannut vauhdin 3-3.5 km/h ikkunaan. VK:n lisäksi Salsa tuntuu pelaavan mainiosti.

     

     

  • Itsekin olen haastatellut Simriksessä tanskalaisia,jotka nimenomaan ajelivat useita eri ottipaikkoja kovalla nopeudella etsien nousuparvia ja sen löydettyään keskittyivät vasta kalojen ylössaamiseen,kun parvi oli paikallistettu...Erittäin tehokasta ainakin silloin.

     

  • Sattumakaloja tuli, mutta paremmat saaliit aukes vasta kun malttoi hinkata penkkoja tarkasti ja pitkään ~samalla alueella. Plotterilla on helppo täsmäpyyhkästä penkkaa/pakkaa eri suunnista, mutta lähdetkö alueelta pois esim jos kalaa on kauissa sumeesti? Jos lähdet siirtymään, niin epämääräisellä alueella olis kiva pitää vauhtia, että ehtii seuraavalla hotspotille ajoissa... Jos päätät hinkata tarkasti päivän, niin hidas veto vois olla paikallaan? Vielä parempi juttu jos vauhti ei vaikuta juurikaan releiden uintiin, mutta ikkunat taitaa olla max 1.5 km/h toimivilla uinneilla, ainakin raksilla. Täytyy ensi keväänä uhrata muutama päivä kovalle vauhdille, mutta vaikuttaisiko myös veden lämpö asiaan? 

  • 10c vedessä parhaat painotukset olivat 40 - 60 g ja jos veti pinnasta niin sai kyllä kaloja mutta olivat pienempiä.

  • Joulun jälkeen Saksanmaalla vetävät suurilla magnum pelleillä kovaa vauhtia koska se on havaittu kylmässä vedessä tehokkaaksi. kova vauhti ja uinti sekä suuri syötti! omat kokemukset sekä järvärillä etä merellä yhtyvät tähän.

     

  • Eräässä paikassa kävi niin tiukka virtaus että uistelunopeus maahan nähden putosi tuonne 4km/h ja alle vaikka apukoneesta oli kaikki tehot käytössä eli kyllä raksit saivat kyytiä ihan kunnolla, silti kalat ottivat hanakasti jopa levyjen takaa , levyt tuntui olevan muutenkin tehokkaita.

  • Mielestäni se vetonopeus vaihtelee kalan aktiivisuuden sekä vedenlämmön ja virtausten mukaan.

  • Veden lämpötila vaikuttaa uintinopeuteen ja uinnin voimakkuuteen eli n. 12 asteisessa vedessä kelpaa selvästi parhaiten sellainen normaali keskimääräinen uinti sekä perus vetonopeus 4km/h

  • ja kun löytyy kumpuamis-alue missä vesi viilenee esim 8 asteiseksi alkaa nopeammalla uitolla tulla enemmän kalaa ja silloin kannattaa olla syöteissä myös runsaasti potkua ja houkutuslevyissä lyhyet tapsit ,

  • kun taas ajellaan alueella missä vedenlämpö on esim 14-16 c niin vauhtia hidastetaan ja uinteja pienennetään kuten myös syöttejä , houkuttimiin saapi olla pitkät tapsit.

  • Äänisellä tuota veden kumpuamista esiintyy runsaasti ja veden lämpö vaihteli 16c - 8c välillä , jopa melko pienellä alueella lämpö saattoi vaihtua kun seinään.

     

  • veden ollessa 10c tai alle , kalat ottivat hanakasti myös vaappuun , ja

  • kun vesi oli siinä +12c ne kalastivat pää-asiassa vain ahvenia...

  • SIIS LYHYESTI.---KYLMÄ VESI--- vauhdikkaasti ja runsain liikkein---------------

  • LÄMMIN VESI--hitaammin laiskoin liikkein. Tämä oli aivan kiistaton toimintakaava ÄÄNISELLÄ!

  • lämpötilat siis +8 - +16 välillä Testipintaa äänisellä saa helposti joten otoksia(kaloja) on riittävästi jotta tulos on luotettava. Tyhjää sai kyllä vetää mikäli väärin oli lelut laitettu tai ainakin saalis oli silloin heikko. T: POPO J.Harju 

  •  

     

     

    Olen ihmetellyt monta kertaa, miksi kylmän veden aikaan tulisi yleisen uskomuksen mukaan kalastaa hitaasti. Kylmä vesihän sitoo enemmän happea kuin lämmin vesi.

     

     

    Tämä tarkoittaa sitä, että kalan lihakset väsyy herkemmin lämpimässä vedessä kuin kylmässä vedessä.

     

     

     

     

    Tästä myös osoituksena POPO J.Harjun kokemukset nopeasta vetovauhdista kylmässä vedessä.

    Kala hakeutuu kovempiin virtauksiin lämpimän veden aikana, jotta tarvittava happimäärä kulkisi kiduksiin.

    Kala vaihtolämpöisenä kyllä liikkuu eri tavalla kesällä lämpimässä vedessä, kuin syksyisin keväin jääkylmässä vedessä. Ainakin omat kokemukseni kaloista siiman päässä vahvistavat tämän...

    Aikaisen kevään lohi ei laita lähellekään samalla tavalla kampoihin kuin kesällä vastaavan kokoinen kala.

     

    Toki kylmä vesi sitoo enemmän happea kuin lämmin vesi ja kalan on helpompi oleskella runsashappisessa vedessä, mutta tämän takia eri lajeilla on omat optimilämpötilat joissa ne viihtyvät. Tunnetustihan esim.

    Lohi sukeltaa merellä syvemmälle kesäkuun lopulla Heinäkuun alussa riippuen miten pintavesi lämpiää,

    mutta vastaavasti keväisin se hakee nimenomaan lämpimämpää vettä ja on löydettävissä alueilta jotka ovat edes aavistuksen ympäristöään lämpimämpiä.

    Välillä nämä lämpöpatjat ovat aurinkoisina päivinä pinnassa, mutta virtausten ansiosta myös muutaman metrin pinnan alla.

    Ettei mene ihan mustavalkoiseksi,niin oma näkemykseni,myötäilee Johtaja Harjun näkemystä osin,jaan vain veden lämmön ryhmiin eritavoin.Toisaalta Suomen järvärivedet niin pieniä että kumpuaminen on pienimuotoisempaa.

     

    0-4 astetta on KYLMÄ VESI ja silloin syötin pyörähdysnopeus katsotaan almanakasta,ei kellosta-:).Myös pitkät tapsit levyjen perässä.

     

    5-12 astetta EI OLE KYLMÄ VESI: Lohikala erittäin virkeä ja hakee rivakan uinnin.Lyhyt tapsi toimii.

     

    Tuosta lämpimämmässä jos hidastit vauhtia saattaapi olla,että painojen vaikutus suureni ja vermeet menevät oikeaan syvyyteen.


     

    Viittasin jo aiemmin,että kova vetonopeus on tuottanut parhaat tulokset kun kala pinnassa.

     

    Pintalämpöhän ei merkitse mitään,jos vermeet uivat 10-20 m syvässä,siellä on lähes aina edelleen kylmä vesi.... 
     

    Hyvä keskustelu tähän asti

     

    ! Tom Davisin raksikurssi alkaa suunnilleen sanoin:

     

    ' Tehokas syöttikalalla uistelu perustuu oikean,olosuhteisiin käypäisen syötin uinnin huomaamiseen ja sen säätämiseen tarvittavaan taitoon'.

     

     

    Timppa

     

    Joku kevät sitten ihmeteltiin miksi kaverit saa levyn takaa ja me ei?

    Ero oli hiuksenhieno eli n.50cm. Nimittäin tapsin pituudessa. Piti olla sillon 180cm Okin takana ja lisäyksen jäläkeen het lähti semmonen 90cm lohnake isoon täkyyn;)

    Ja toki levyn värikin merkkaa hitosti jos yksi savolainen tahkos omavärjäämän levyn perästä kalaa kalan jälkeen ja muilla napsi samoilta paikoilta hyvin harvakseen samankaltaisten mutta ei samanväristen Okien takaa.-kv

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

  • Ainakin merilohenuistelussa loppukaudesta, kun pyydetään 25-35m syvyyksistä, on hitaasta vetonopeudesta tiettyä hyötyä. Ei meinaan tarvitse takiloissa olla 'tonnin' painoisia kuulia, jotta päästään tavoitesyvyyteen ja muutenkin pääsee helpommin syvälle pienemmillä siimapainoilla vaikka plaanarisiimoissakin

     

  •  

     

  • Muisti palaa pätkittäin: Kerran Simriksessä kun oli koko lailla kova keli, niin laitettiin suurimmaksi osaksi kovat vieheet pyyntiin ja vauhti tuonne 4,5-5 km/h nurkille. 11 kg lohi kuitenkin valitsi lähes ainokaisen AS:n hupussa vakioreiästä vapaasti hengittävän syötin, jonka ala-puolella (1,5 alla) pyöri iso Oki.

  • Pitäisikin enemmän uittaa noita tuohon tyyliin etenkin kovemmassa kelissä.

  • Syötin koosta sen verran muistan erään ruotsin reissun spikeniin puolenkymmentä vuotta sitten pyörittin erään penkan kupeessa jossa oli kuoreparvi kaverit vetivät suokuokalla laxija kyytiin pienellä syötillä.Me vedettiin isolla syötillä ei saatu triplat pitkänokkija, kunnes löydettiin iglun pohjalta kaksi vanhaa pientä kuoretta joilla saatiin nopeseen tahtiin 4kpl lohta.Joskus se voi muutamasta kilometristä kiinni syötin koon toimivuus ja seuraavana päivänä vaihdettiin paikkaa 2km päähän ja rupes isot salakit taasen kelpaamaan.Eli ei ole oikeaa syötinkokoa tosin pienellä syötillä menee harvemmim täysin pieleen.

     

  • Pääsääntöisesti vedetään järvilohta 3,0-3,3 km/h vauhdilla hieman kelistä riippuen.

  •  

  • Ruotsin puolella on yhtenä keväänä saatu kalantulo alkamaan nostamalla nopeus n. 4 km/h nurkille. Sekavedossa ollaan kokeiltu jopa 5 km/h ja saatu kalojakin. Kotoisella Näsijärvellä ei olla koskaan koitettu (muistaakseni) yli 4km/h nopeuksia, mutta laitetaanpa kokeillen :)

  •  

  • Tulee mieleen yksi kevät Ruotsista kun useat suomalais venekunnat raportoivat että järväriä saa vain pienellä syötillä, pakkohan sitä oli heti laittaa isot (15-18cm) syötit peliin sillä seurauksella että kaloja tuli hyvin ja keskipaino nousi yli 6kg :)

  •  

  • Koko raksiuistelun suola on mielestäni juurikin tuossa erilaisten virityksien ja metodien kokeilussa ja aina välillä voi luulla että nyt löytyi se oikea tapa :)

     

  • Jos ajatellaan mikä on perinteisesti mielletty raksivauhdiksi, niin ainakin omasta mielestäni raksia vedetään kovaa kun puhutaan +4km vauhdeista ehkäpä jo +3,5km on kova vauhti joillekin. Mutta jopa +5km tuntuu olevan jo joillain käytössä. Pelkkä ideahan ei tietysti ole siinä että pelkästään vedetään kovaa, vaan syötille tulee pystyä asettamaan myös hyvin kalastava uinti tuonne 

     

  • Syötin koosta en taasen ole itse koskaan oikein ollut tarkka. Isommasta päästä kaloja on kyllä napsahtanut melko pieniin, mutta monesti kookkaallakin syötillä on tullut vastoin kaikkia 'sääntöjä' vaikka kalalla olisi 

     

  • kertoi että kun kerran oli ollut hiljaista pidempään lohien suhteen niin päättivät nostaa vauhdin kolmosesta (johon syötit olivat säädetty) neljään km/h niin jo 15 min päästä alkoi räikkä pärisemään. Aika helikopteri uinti on kyllä AS:ssä tuossa vauhdissa, mutta väliäkös sen jos kalaa tulee.

  •  

  • Timppa

     

  • Tuolta varmaan kuuluu, tosin uskon että vedet kylmeneen sielläkin ja vauhdin tiputus on tarpeen? Viikonloppuna vesi oli ollut 9 asteen luokkaa 

     

  • veneesä toinen kotona tarvikelaatikossa. Niskavedon reikä ei saa olla yhtään liian suuri, vain sen kokoinen, että siitä siima menee lävitse. Perukeen paksuutena tulee käytää nolla kutosta.

  • Toinen tapa hakea, hitautta ja suurta vannetta löytyy vatsapuolen vedosta jossa perukeeseen on pujoitettu 20 tai 22 millimetrin pyöreä satulalevy jossa on keskellä reikä. Tuo satulalevy on siimassa vapaana ja hakoo siitä paikkasa kuin 'Päätalon uuni' Tällä virityksellä pyörimisnopeus lienee hitain mahdollinen ja vanteen koko voi olla jopa puolentoistametrin luokaa ja pyörimisnopeuskin niin hidas, että sitä mietiskellessä aikayksiköksi kannataa kaavailla minuttia... 

     

  • Kyllä sillä syötillä usein ne kotiinviemiskalat on otettu 5km/h vauhdissa ottivaappujen vipattaessa tyhjää esim. Suomenlahdella Loviisassa. Sellaisina päivinä syötin teho korostuu,kun syönti on muuten olematonta. Itsellä raksikalan vauhtiennätys on 6,2km/h! Syötin koon ollessa vähän yli 10cm menee virittelyyn jo hieman aikaa ja vaivaa mutta kyllä se kannattaa, jos vaan hermot kestää.

  • Yksi näkökulma nopeanvedon eduksi on että, kun oppii virittämään syötin kovempaan vauhtiin ,niin hitaassa-/normaalivauhdissa sen jälkeen syötin säätö on helpompaa. Nämä jutut koskee lähinnä meikäläisen kokemuksista järvi- ja meritaimenenvedossa

     

  • Samansuuntaisia kuulumisia heikommalla syönnillä tuosta valinnasta, kovan vieheen ja syötin suhteen on kuulunut myös länsinaapurista. Kala tuppaa syömään kalaa, joten luulisi että se on monesti parasta tarjottavaa, kun saadaan uiskentelemaan viehkosti vauhdista riippumatta. Meillekin kelpaa mainiosti välillä tuo fastfood:-)

  •  

  • Tosiasia mielestäni kuitenkin on että raksin vetokulttuuriin kuuluva hidas vauhti on saatu peruina ensimmäisenä lanseeratun AS:n normivetoreiästä, jota käyttämällä katkovaa tai rauhallista uintia on vapaasti hengittävänä mielestäni melko vaikeaa luoda edes +3km vauhtiin. Muutaman vuoden jälkeen alkoi sitten armoton rei'itys, läkkärät, tapit, kourulevyt, erikoistyökalut ym. erikoiskikat ja ollaan päästy hivenen nostamaan yleisesti käytettävää nopeutta, mutta kuinka moni oikeasti on edes vetänyt vakavissaan noilla kovempaa (4,5-5,5km/h)jotta voisi tehdä kunnollista ja kokemukseen perustuvaa vertailua nopean/hitaan vedon tehokkuus suhteesta erilaisissa olosuhteissa? Veikkaan että harva koska kyseessä on pitkälti uskonasia ja jos vaikka naapuri kertookin saaneensa just tärpin 2,2km/h vauhdilla, niin testailut päättyy monesti siihen ja palataan vanhaan. Tämä vaatisi paljon paljon tunteja ja toista tapaa käyttäviä verrokkiveneitä samalle alueelle. Hyvällä syönnillä saa lähes kaikki ja melkein millä vaan, mutta huonolla syönnillä ne saamamiehet erottuu monesti edukseen.

  •  

  • Mielestäni tämä vaatii avointa suhtautumista uusiin juttuihin ja testaus/kehitystyötä, jonka perusteella vedenlämpöihin ym. muuttujiin perustuen, voisi aamulla päättää että tänään on vanhojen merkkien perusteella nopeanvedon päivä tai hitaan vedon päivä. Nyt kuulee sillointällöin selityksenä puhuttavan pelti ja vaappupäivistä, kun perinteisesti uitettu raksi ei ole antanut ja edellämainitut on. Ainakin tällaisina päivinä kala on selvästi tarvinnut enemmän liikettä ja ärsykettä innostuakseen. Länsinaapurustossa kavereilla ei välttämättä ole niin pitkällistä ja vahvaa kokemusta/tietoa siitä minkälaista vauhtia sitä raksia pitää vetää ja minkäkinlaisella uinnilla, niin saavat kalaa ilman ennakkoluuloja.

  • Sitkeä väittämäni, joka perustuu viimeaikoina useinkin kuultuihin raportteihin on että joissan olosuhteissa, (joita saattaa olla useinkin)??? Nopeammin vedetty rauhallisesti/houkuttelevasti uimaan saatu oikea syöttikala peittoaa kalastavuudessa muut käytettävät metodit. Pitäis vaan testata ne oikeat hetket esiin ja saada mutuilun sijasta faktaa.


     

     

    Vielä alkuperäiseen aiheeseen. Linkin Ruåtsalais tiimi on vetänyt viimeaikoina lähes yksinomaan raksia +-5km/h ihan hyvällä menestyksellä. Jopa pitkät lohenuistelu perinteet omaavat Turkkilaisetkin saa laxia tossa vauhdissa, miksei siis Suomalaisetkin??:-

     

     

    Sen verran kuullusta ymmärtäneenä on tullut johtopäätös että vauhti ei tapa, vaan vauhti johon on ollut yhdistettynä kuitenkin erittäin rauhallinen uintiliike syötille. 

     

     

  • Sanoisin että kelit ja olosuhteet määrittelee aina vetonopeuden. Tuo niskalaukaustynnyri ei todella ole mikään autuaaksitekevä, eniten olen saanut isoja kaloja pienellä putkella, mutta uinnin on oltava monipuolinen. Kelissä ajaa tynnyriuinti hyvin asiansa, nopeuden kasvaessa putki pienenee mutta uinti säilyy. 'Äässinkin' saa uimaan kovassa nopeudessa kun leikkaa uintilistan pois tappireijän jälkeen ja 3mm vetoreikä seinän viereen pitkulaisen aukon etureunan kohdalle.Miksi 3mm? Se antaa monipuolisemman uinnin kuin 1mm reikä joka paksulla(060mm) tapsilla ohjaa uinnin aika monotoniseksi jopa levyn perässä. Toinen kylmän veden antoisa uittotapa on 45asteen AS-tappiuinti, josta sen kehittäjä saa kertoa enemmän(jos kehtoo;)).-kv 

     

  • Korkeaan aallokkoon ja jääkylmään veteen ei ole virhe jos virität siten,että syötti tulee 3-5 m suorana ja pyörähtää kerran HITAASTI (silloin kun aalto heittää).Nopea pyörähdys pitkän huilin jälkeen pilaa homman ja alamitan keruukone on valmis.

     

    *Tapseina myös 0,60-0,70 siimaa 0,40-45:n asemesta.(Vapaasti hengittävissäkin)

     

  • *En lähtis enää tolla pelottelulinjalle miten hankalaa AS:n tms säätäminen on. Itse hain aikoinaan muutaman paketin AS huppuja, lukasin netistä sitomisohjeet ja eikun vesille vaappuvauhdilla asiaa opettelemaan. Oli tietoa, että vaikeeta on, jopa liian vaikeeta, mutta ei... ihan nätisti lähti uimaan ja kalat äänesti heti ekasta reissusta lähtien uinnin puolesta, ilman mitään hajua ns katkoista ja virityksestä muutenkaan. Oli kyllä heti ekan virityksen kanssa fiilis, että tämä on ihan killeri ja olihan se. Toki VK ja Salsa on kivoja kun uintia ei joudu juurikaan korjailemaan ja kestävät nopeuden muutoksia

     

  • Tänään kokeilimme kalastuspäivän viimeisen tunnin aikana millaista on säätää raksia rauhallisesti uimaan hieman kovempaan vauhtiin. Nopeutta oli n.4,8km/h ja uinnit sai helposti pienen harjoittelun jälkeen vaikka kuinka "tappohitaiksi" Koitimme kahta erilaista vetotapaa ja molemmilla onnistui. Tuo ns. kourunpohja oli vähän helpompi, kuin pienempi uintiputki. Ohessa hieman heikkolaatuinen videopätkä aiheesta. Niin saalis, ei ollut kehumista , selityksiä kun niitä pitää kalattomuudelle tietysti aina löytyä haettiin tyynestä/sateisesta kelistä ja rajusta matalapaineesta. Yksi vapautettu +50cm nieriä pikana kokellusta nopeasta. Lähes koko päivän vedimme ns. normaalia vauhtia 3-3,5km/h josta pikkuraksilla/hakevalla uinnilla, kaksi vapautettua +50cm lohta, 1 +50cm vapautettu nieriä ja yksi takila tärppi. Pienenä lohtuna tietysti oli että kaloja ei kuulunut peilityyneltä Yövedeltä saavan tänään kukaan?
  •  

     
    Periaatteessa perusasiat värien suhteen yleensä pitää kutinsa. Tummempiin humuspitoisiin vesiin ja merelle vihertävät ja kellertävät huput. Kirkkaille keleille kromia ja hämäremmille keleille sekä syvemmälle glowta ja läpikuultavia värejä. Kylmään veteen violettia, sinistä ja marjapuuroa jne. Sitten on nämä järvikohtaiset luottovärit, mitkä on pakko laittaa vetoon, vaikkei ne välttämättä ns sovi olosuhteisiin. Ja niillä lopulta saa mitä uittaa. Ja sitten on paljon niitä päiviä, kun mikään sääntö ei pidä paikkaansa....jne. Kuitenkin pääasia on se, että olen vakuuttunut: värillä on väliä. -Janne

     

     

    Kokeilut Salsa ja VK- hupuilla puoltavat sitä, että ne kestävät suurempaa nopeutta. VK kestää huomattavasti enemmän kuin muut ja tämä kortti on varmasti vielä kääntämättä monella. Nyt vielä kun pienempi huppukin ilmestyi, niin ei tarvitse 'pikkusiioilla' kalastaa.

     

  • Ja esim aloittelevan raksikalastajan on ehdottomasti helpompi valita esim VK tai Salsa. Näillä pääsee paljon nopeammin sinuiksi toimivuuden kanssa. AS- puolella tämä vaatii yleensä useamman vuoden ja kokeneempien kettujen apua. Mutta ne, jotka tämän 'koulun' ovat jaksaneet opiskella, eivät tunnetusti vaihda pois kyseisestä tyylistä. Ainakaan niin kauan, kun kalaa tulee mukavasti ja sitähän tulee;)

     

    Yksi asia minkä lisään tähän keskusteluun, on uinnin katkonaisuus. Itse uskon tämän vaikutuksen olevan tärkeä tekijä kalan iskulle, luonnollisesti muutkin seikat vaikuttavat. Tämä AS:n katkonaisuus/empivyys tuntuu olevan sellainen asia, joka puuttuu muista rakseista ja muiden uinti on hyvin monotoninen. Monotoninen juuri sopiikin koviin vauhteihin ja on tästä hyviä puoliakin, koska monesti on todettu että AS on arka vauhdin muutoksille/virtauksille ja muut raksipäät säilyttävät uintinsa vaihtelevissa olosuhteissa. Onko AS siis vetouistelijan käsialaviehe vrt Jerkki? Osa omaksuu tämän ja jaksaa sinnitelllä sen parissa ja toiset taas vetävät kaloja vieressä huimilla nopeuksilla, sinun vielä virittäessä hammastikkua kalan selkään 'savolaistyyliin';) 

     

  • Tämän vuoden aikana on käyty keskusteluja kovasti merilohen uistelusta selkämerellä, joissa valtaosa uistelee pelleillä ja vauhdit liikkuvat 4-5.5km/h nurkilla. Pitivät aivan hulluna, että joku uistelee raksilla merellä merilohta 2.4km/h tunnissa. Olihan se sinänsä hullua, että muut veneet kiersivät kuin jotain poijua;) Mutta useiden venekuntien keväiset kokemukset puolsivat sitä, että heikommalla otilla juuri nämä venekunnat saivat kalaa jotka vetivät hyvin hiljaa. Pelleillekin on paikkansa tässä maailmassa ja hyvä paikka onkin. Erään päivän peltikokeilu pelasti meidänkin päivän, joten kiitos siitä.

     

  • En suosittele useampaa koukkua, tiedän vain että niitä ovat jotkut viritelleet. Ei omaa kokemusta aiheesta.


     

  • Itse en ole koskaan käyttänyt 2 koukkua rakseissa, isoillakin 18cm syöteillä olen hyvin pärjännyt yhdellä koukulla

     

  •  

    Paljon lohen kalastajat ovat huolissaan uisteluajonopeudesta. Minulla on tapana edullisista nopeuden terveen järjen. Jotkut lohen kalastajat ovat onnistuneita, kun tuskin liikkuu. Muut veneet kalaa nopeudella missä voisi melkein vesihiihtoa. Tärkeintä ei ole nopeus vaan vieheen toimintaa. Lohi voi uida kaksitoista mailia tunnissa joten ne eivät koskaan ole ongelma napata viehe, jos he haluavat sitä. Suurin lohi uistimia toimivat hyvin hallittu kahden ja kaksi ja yksi puoli kilometriä tunnissa. Tämä merkitsisi yleisin uisteluajonopeutta. Joka kerta kun laittaa uistin vedessä kannattaa katsoa sen toimintaa nähdä, että se tärisee, wobbling tai liikkuvan nopeasti ja arvaamattomalla tavalla. Tämä on sitä millä saat kalaa. Jos et saa hyviä pelejä koita muokata uisteluajo nopeutta tai muutten houkutella vastaamaan paremmin nopeassa menossa.

     

  •  

    23-1.2011

     

  • Vetonopeus 4.5-6km/h , kourunpohjasta viriteltynä laajalle tynnyrille. Tärpit on aika karmaisevia eikä kyllä jää epäselväksi kävikö joku täräyttämässä vai ei. Tuntuu ainakin taimen tykkäävän reilummasta nopeudesta. Muita positiivisia puolia on suuremman alueen kattavuus, eikä aallokon vaikutuksesta matalassa vedettäessä pääse vehkeet vajoamaan liikaa. Nopeuden muutokset ei ainakaan käytetyllä rei'ityksellä vaikuta uintiin millään tapaan. Negatiivisena puolena se ,että alkaa olemaan v****n kylmä säädellä vehkeitä :)

  • VK:n cohoblue cr tuli tuo.

  • Edeltävän viikonlopun tapahtumat samaisen merkin sini-vihr cr pääsääntöisesti, pari oranssi splatterissa

  • Onnet Tompalle, harvinaisen isosta meritaimenesta. Kuten Tomppa tuossa mainitsikin VK:ssa toimii noilla nopeuksilla ainakin tuo kourunpohja reikä, melko suoralla syötillä ja monesti se laaja/erittäin hidas uinti kovempaan vauhtiin löytyy helpoimmin, kun koukut on sijoitettuna syötissä ihan alas sinne peräaukon ja pyrstön välimaastoon. Syötin koolla ei niin väliä ja samalla metodilla hitaasti pyörähtävä uinti löytyy helposti molempiin kokoihin. Tompalla tais olla iso huppu ja 12cm haili.

     

  • Muistelisin että viime pääsiäisenä svenssonit ihmetteli kun ei vaan ota heidän vehkeisiin lohi ja finskit vaan vetää lohta kyytiin. Vetonopeudessa meillä oli eroa svenskeihin n.2kmh Veden lämmöt oli silloin 2,7-5,5C. Meillä slow trollingspeed n.3kmh. Samoilla alueilla kävi useampikin pro-guide asiakkaiden kanssa ihmettelemässä.-kv

     

  • Minun synttäreillä muisteltiin v.1997 joka oli viimeinen,jolloin vedettiin VAIN kookasta syöttiä hitaudella 1,8-2,2 km/h.

  • Muikut jota vedettiin olivat 17 cm+ ja hupuista piti leikata puukolla alaosat pois,että mahtui suurimmat huppuun.

  • Suurimmat varmaan 21-22 cm ja kyljen korkeus 4 cm.

  • Pamputettujen järvilohien kp oli 4,4 kg Suomen sisävesiltä.Pamputettuja kappaleita tuli enempi ko kautena kuin silloin oli ikävuosia-:).

  • Alamittoja tuli tosi vähän.

  • Sitten syntyi niin paljon hottamuikkua 1998,että piti alkaa vetämään pientä syöttiä,että pärjäsi jotenkin kisoissa.

  •  

  • Hottamuikku parvissa on paljon pientä 1-3 kg:n lohikalaa,mutta 5+ kg:n järvilohet seurailevat usein vanhoja muikkuja ja ne ovat pääosin erillään hotasta.

  • Yleensä iso muikku on siellä,missä planktonin muodostus on runsaampaa,kuin siellä missä hotta pärjää vähemmällä planktonilla.

  •  

  • Nyt kun on menty pieniin syötteihin on keskipaino tippunut rakseilla samoihin kuin vaapuilla ja alamittaa tulee rakseilla jopa enemmän kuin vaapuilla.

  •  

  • Harvalla kestää pää vetää noin suuria syöttejä,koska nolla tapahtuma päiviä tulee myös paljon suurilla syöteillä.(Monet lukijat eivät varmaan ole ikinä vetäneetkään noin suurilla muikuilla kokonaista kautta tai edes kokeilleet).

  • Molemmilla nousee kalaa? On tullut kokeiltua tässä muuteman vuoden aikana jos jonkinlaista viritystä,ja täytyy myöntää että kun hieman ottaa olosuhteita huomioon toimii vehje kuin vehje,mikä tärkeintä luottaa itseensä, ottaa oman hyväksi havaitun jutun haltuun ja käyttää sitä,niin jopa joskus voi keppi taipua Suomenkin vesillä.
  • Liekkö liian isoa tai pientä täkyä olemassakaan ja vetovauhti 1-6km/h siihen väliin kyllä sopiva viritys löytyy aina,uskoa, uskoa tekemiseen kyllä se sopiva kaava löytyy.

  • Muutema tapaus parin vuoden sisällä osoittanut että toivoa on, esim:parin vuoden takaa,reilun neljän kilon kevät järvärin masusta löyty 25cm Siika!(saatiin noin 17cm salakalla)ja kelpasi vielä pieni huiko pala !vielä kaverille.

  • Taas syksyn reilulla, kolmesta yli 70cm järvärin mahasta löytyi yhteensä noin 150kpl 3-4cm kymmenpiikkiä (kalat saatiin 7-8cm salakka täyllä)

  • Keväällä sitten oltiin Borgholmissa, ja ihan oikean ruotsalaisen ammattikipparin kyydissä (He he) no kippari ilmoitti että voitte sitten laittaa yhdet täyt mieheen takiloitten alimpiin loput peltiä kun vetovauhti 3.3 ja merilohi ei ota täkyyn!tuumattiin että ei paha, otetaan homma kotiin,jollain kippari selventi että vauhti on muuten solmuja !(mitä v....a)!se sano että ei pojat ui täky siinä vauhdissa eikä lohi ota !no ottihan se monta kertaa(isoin 12+ ja vielä isompi karkuun), mutta siihen loppu Suomi poikien juhlat.(loppu sensuroitu),käytetiin VK raksia toinen niskaveto ja toinen keskireikäveto jonka edessä uusi VK:n 2levy,oma mielipide kalastaa paremmin kovassa vauhdissa(Mikko kyykytti Savon poikaa sillä olantakaa!!!onneksi kippari kielti sen käytön alkumetreillä ettei tullut pahemmin selkään)no siinä kuitenkin kerkesi näkemään että ei se Lohi ainakaan vauhtia pelkää !!eikä kyllä levyäkään.

  • Merilohen SM-kisoissa sitten vedettiin Salsaa ja(eka kertaa) Salsan levyä (kiitos Tikkaselle/Nevalainen akselille).tuloksena levyn takaa(kerkes uida 22min) ennätys merilohi meidän venekunnalle siinä menee järvipojilla suu messinkille.

  • No viimesin vedos kalarintamalla muutti taas tietämystä ja käsitystä eli soutamalla yhdellä kepillä pikkutäky Salsan levy ja huppu perässä, vauhti jotain ? 20min soutua ja jysähti vajaa 90cm järväri kiinni, ennätyskala ainakin mulle. Seuraavan kerran usko ei lopu vaikka olisin kaivolla kalassa.

  • Jotenkin sellainen kuva on jäänyt että sama ajatko hiljaa vai kovaa,iso tai pieni täky ja onko vedossa yksi taikka 16 kpl vapoja, mutta jokin pitäisi herättää kiinnostus pinnan alla varsinkin jos puhutaan isommista ja jonkin verran on tullut aikaa annettua houkuttimille,joskus pelkkä läkkärä riittää !

  • Ainakin viime syksyn ja tämän kauden tapahtumien perusteella

  • sopiva käyttö on suotavaa !!

  • pieni muistutus, houkuttimen tarkoitus on saada saalis paikanpäälle !

  • Mutta lisää kokeillaan ja keksitään taas ensi sulilla ja testataan uusia kujeita.

     

  • Helpoin ja joutusin tapa on jätää syötti täysin suoraksi!

  •  

  • Nämä suuret vanheet ja hitaat pyörimisnopeudet ei erotu milään tavalla edukseen kalastavuudessa. Tämä viritys sai ensimmäiset versiot jo tämän vuosikymmenen alkupuolella, mutta pari vuotta sitten se löysi pienen muutoksen jälkeen taas paikkansa. Vetoreijän paikka on selvästi tasaisella ja keskellä...

  •  

  • Tuo vetopiste (poraus) on ollut myös käytössä levyjen takan ilman satulaa ja hyvin monasti säädettynä suoraksi jossa se vain levyn takana tökkii. Käytössä useimmiten iso Oki tai teräksinen dodger Tästä on enhkä enemmänkin muistissa hyviä kokemuksia...

  •  

  • Näitä viputtimia, läkkäröitä ja muita hilikutimmia käytettäessä, edes mielikuvituskaan ei ole rajana ja tuotoksen mitä erilaisempi kiekasuja ja vipatuksia...

  •  

     

     

    Viime keväältä tilanteeseen aika osuva ohje? ''Olen viimeiset 3v käytänyt ainoastaan yhtä 4 kolmihaaraa eikä ensimäistäkään karkuutusta,ainoastaan levyjen perässä olevilla syöteilla syytä käyttää kahta kolmihaaraa syötin poikitais liikeen takia'' 

     

  • :) Tiedossa on tuo nopeusalue... itse vedän pusseilla 1.1kn - 1.4kn ja ilman pusseja tuolla 1.8-2.0kn haitarissa ja vakioreiällä. Yleensä merellä tuo suurempi täky ja koukkuna joko nelosen tai kuutosen kolmihaara (vain yksi)

  • Monesti nopeutta seurataan vain GPS:n kautta, eli millä vauhdilla vene liikkuu tämän maapallon pinnan suhteen... mutta pinnan alla on elämää ja tilanteet vaihtuvat vauhdilla. Merellä ei ole ollenkaan tavatonta löytää virtauksia, joissa vesi vaihtaa paikkaa 1-2 kn (solmun) nopeudella ja yllätys yllätys... jos käytetään hiukan matematiikkaa ja katsotaan mitä siitä seuraa, niin...

  •  

  • Uistelen kohti pohjoista paikassa jossa olen pinnan alla mitannut virtauksen 1,5kn pohjoiseen. Jos ajatellaan että optiminopeus raksilleni olisi tuolla vedenlämmöllä esim 1,4kn niin se tarkoittaa että minun pitää vetää 2,9kn GPS-nopeudella jotta saan raksin uimaan virran mukana oikein. Tuo 2,9kn on jo 5,2km/h

  •  

  • Tässäkin tilanteessa vaikka on vedetty sellaisella nopeudella että pärskeet lentävät keulasta, raksi ei ole uinut mitenkään poikkeavasti. Toisaalta vastaavasti voi olla että sopivissa olosuhteissa kellutaan kokoajan paikallaan GPS:n mukaan ja syötit uivat silti houkuttelevasti.

  •  
  • Kertokaahan mielipiteenne tuntuuko se vaan siltä, mutta minusta merilohi ei ole niin tarkka täyn uinnista kuin järvärit Suomessa. Tässä tietysti tulee heti mieleen se että onhan tuolla merellä muutenkin paljon enemmän kalaa kuin järvillä(eihän se ota jos sitä ei ole). Sama efekti huomattiin viime keväänä Vänernillä kun ensikertalaisen virityksistä lähti komeimmat kalat. Merellä on vaan useammin saanu kaloja sellasista 'ei toivotuista uinneista' joita ei ole huvittanut korjata. Oma näkemys on että merellä on hyvä vetää 3-3,5km/h 12-15cm:stä täkyä. Järvellä vähän pienempi täky ja hitaampi vetonopeus. 

  • Eikö myös uistimien tarkoitus ole jäljitellä vahingoittunutta pikkukalaa, mutta silti niitä vedetään usein melko haipakkaa ja monesti ne vielä uivat melko tasaiseti ja myös kalastavat, ollen usein kaukana oikean kalan muodosta, ulkonäöstä, hajusta, väreistä tai edes minkään vahingoittuneen kalan uintiliikkeestä. Ym.?

  •  

  • Kourunpohja varmaan käytetyin ja helpoin, suorahko syötti, koukun paikkaa voi vaihtaa alas peräaukon luo tai sen taakse jos ei meinaa muuten rauhoittua

     

  • Mutta itse kyllä yhdyn Kaijomaan kommenttiin siitä,että vauhtia lisäämällä tapahtumat lisääntyy kyllä,mutta syätävien määrä ei. :)

  • Ja yks asia,mikä ihmetyttää on,et menneenä kesänä taisin karkuuttaa vissiin kaks kalaa enkä käytä kuin yhtä koukkua rakseissa.Ruotsissa joku vuos takaperin viikon reissulla ei tainnut karata yhtään kalaa,vaikka oli vain yksi kolmihaarakoukku käytässä.Harri voi tarkentaa,jos muistan väärin. 

  • Muutama vuosi sitten tuli kokeiltua reipasta kyytiä +4km kaloja tuli mutta kalankoko pieneni selkeästi ja karkuutukset lisääntyi.Testiä tehtiin ruotin vesillä ja suomenjärvillä tosin niiltä ajoilta vauhti jäi alkuaikoja korkeammalle (3-3,6km).Ja raksin koukutuksesta vedän pääsäntöisesti yhdellä 4 koukulla mikäli syötinkoko ei ylitä 12cm ja tartuminen 95%luokkaa.Tänä vuonna ainoat kirvelevät karkuutukset ovat tapahtuneet kaksikoukuisista rakseista(hesan ratkaisu lohi sunnuntai aamusella ja kahden kookaan järvärin hukkaamisella päitsin kisassa)Minun mielestä kalan tuloon ei ratkaise nopeusero luokkaa 1-2km Ehkäpä tärkein asia uintiliikeen soveltaminen vallitseviin olosuhteisiin ja oikeiden korkojen hallinta.tr pertsa

     

  • Minä kyllä olen Runnerin kanssa samoilla linjoilla: oikean tyyppinen uinti on avainjuttu kalastavuuteen, vetonopeus toisarvoista. Tietysti nopeammasta vetonopeudeudesta voi olla hyötyä kun etsitään avomereltä nousevia parvia, mutta siitä voi olla haittaakin kun ajetaan Hot Spoteilla joissa toivottaisiin kaluston kalastavan mahdollisimman kauan.

  •  

  • Itsellä kokemusta nopeasta vedosta 5-6 vuoden/viikon reissulta Ruotsin järviltä ja siinä on tullut jotain mietteitä asiasta,joka vuosi on aalto ollut sitä 1,5-3m korkeaa joten normivauhdeilla mennään niitä mäkiä vastastuuleen takaperin...eli vauhti pakko olla lähellä 5 km/h että maisema vaihtuu.Lääkkeenä ollut pikku läkkärä letkun kanssa jottei taas uinti lähde lapasesta.Huppuina nuo kanadalaset,muilla merkeillä en ole onnistunut saamaan sieltä mitään.Ainut mikä on huomioitavaa niin kalakoko on ollut sitä 3-5 kg noilla vauhdeilla,sitten kun keli rauhoittunut ja päässyt kalastamaan normi vauhdeilla,minulla 2,8-3,2 km/h,niin hupsista vaan,sattumalta jostain löytyy taas sitä ylivuotista kalaa.

  • Tänä vuonna kun olen vetänyt järvillä noita kovempia vauhteja niin olen onnistunut koukuttamaan ja todennäköisesti tappamaan pirusti istukkaita.Todennäköisesti onget kulkee niin pirun kalvossa että lapset osuu kohdalle.

  • Tämän päivän outo trendi on tuo kova vauhti ja pikku syötit,nyt mennään perse edellä puuhun ja vauhdilla.Syöttikalastukseen kolleegat vaihtoi Kekkosen aikaan ymmärtääkseni saadakseen isompia kaloja.Itse pyrin ainakin siihen ja yritän paluuta takaisin Miesten kaloihin...Kireitä ...jotain..

  • Mutta samaa olen tässä miettinyt itsekin,kun muutama tuttu on mennä kesänä saanut sekavetona ihan yhtä hyvin kaloja kuin ne,jotka vetäny pelkästään syöttiä.Tosin,itsellä vain huonoja kokemuksia sekavedosta,

     

  • ::::::::::::::::::::: ::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Raksihupun viritysreikä "niskalaukaus" keskustelu vetosivuilla 9/2011

 Mihin kohtaan jengi on porannut tuon niskalaukauksen? Entäpä onko niskalaukauksen myötä viilattu tuota uintilevyä parhaiden tynnyriuintien saavuttamiseksi? Jos jollain on kuvia toimiviksi havaituista virityksistä

http://www.luonteri.fi/?s=raksifilosofia  hyväää tietoa paljon

Tuntumerkit täsmäävät omaan reikämalliin. Alla olevasta linkistä löytyy malliuintia.

http://jupezku.blogspot.com/2010/10/2110-saimaa.html

 

 

 

 

 

Muista riittävän pieni terä. Muuten siima pääsee liikkumaan reijässä ja uinti muuttuu. Tuollaisella 1mm terällä on hyvä aloittaa.

Tuossa nihkeä kuva, johon yritin hahmottaa tuon reiän paikan, johon itse olen tehnyt niskalaukauksen oli kyseessä sitten AS tai AS Minnow.
Teen tuon niskalaukauksen sivureiän yläpuolelle, sivureiän tai sivureiän etureunan kohdalle. Niskalaukaus niin reunaan kuin sen vain pystyy tekemään. Koukun sijoittelulla täkyyn esim pyrstöön päin tai selkäevään päin tehdään tuo haluttu uintiputki.

 

 

 

Näitä satavetoreikäisiä näkyy pyörivän jo nyt markkinoilla. Minulle yksinkertaisena miehenä sopivat vain yksinkertaiset kalavärkit. Olen pyrkinyt opettelemaan kalastusta sillä ainoalla reijällä, johon suosimani huppumerkki antaa mahdollisuuden. Monen uistelukaverini kalustoa olen kyllä tarkastellut ja valtaosa näkyy tällä niskalaukauksella kyläniemen ympäristössä raksejaan uittavan. Tuo Jupetskun käyttämä reijänpaikka on kaikilla käytössä.
 

©2017 Oskun Onki ja Mato - suntuubi.com