Merkkaa verkot oikein-

 

 

 

Kesäkalaastus:

Kaakkuri, pankinrinne pikkusiikaa.

Lämpimn veden aikaan,  ei rantaan verkkoja lahnaa, ja ahventa liikaa.

 

 

 

syyskalastus verkoilla:

 

hyviä paikkoja.

muikun pyynti ykskiven karikko lokakuun alusta. todella paljon vai yksi verkko 15 mm

pikkusiikaa erittäin runsaasti, vain muutama verkko. tulee liikaa.... myös yks kiven karikko parhaita paikkoja.

 

 

isosiika pyyntiaika 3 viikkoa.    alkaa syyskuun puolivälistä n 3 viikkoa    kun veden lämmöt 11 ast ja siitä alaspäin.

siika nousee jokeen markkinoiden aikaan. paras lippohetki vuosien mukaan 25-30.10 välinen aika

 

 

isoa siikaa 12 kpl 30 min ! + 5 siikaa 3 tunnin jälkeen. 28.9.2013.

harva

 

 

tosi runsaasti pikkusiika lokakuulla ja jäiden lähdön aikaan pauhassa. keskuskarin edusta, uusipauha, vihaspauha

elokuu kesä. oli erinomaisen hyvä aikaa pyytää pikkusiikaa pankilta kaakkurin kupeesta. aina hyvästi ruokakalat tiheill.

 

 

Talvikalastus verkoilla:

• tammi helmikuu siikaa jään alta
• ennätys saalis 3 kpl x 30 m verkkossa   71  siikaa !  25.2.2012
• pikkusiian talvipyyntiin 27,28,30,mm
• laita houkutuslevyt verkkoon
• helmikuun lopulla jäänalus pyynti ohi, maaliskuulla selvästi kalantulo loppu
• joo mutta eipä pitänyt paikaansa 2012 helmikuulla, oliko mika syy, oli nimittäin sulan reuna n 500 m päässä pauhan nokalta,
• meri kävi täysin sulana, jonkin päivän kuluttua jäät tuli rantaan takaisin, ja silloin tuli ennätys saalis
• suosi jään alle matalia verkkoja 1,2 m, korkeat jäätyy kiinni jäänkanteen kun vesi laskee, kuten kävi tammikuu 2010   -70 cm
• laita heti kauden alussa verkkoja useampi,jos on hyvä talvi. jatkossa tosi vaikea lisätä verkkoja kun jää vahvenee.

 

 

Päiväkirja

2013 jään alle verkot o ja m

21.1.2013     24.1.2013     26.1.2013

2 kpl 30 m  27 mm 0,12 2 kpl 30 m 27 mm 0,15 2 kpl 30 m 55 mm

1,2 m   1,8 m   1,8 m

pilvi   kirkas   pilvi

tuuli n 2 m /sek   2 m   6 m louna

tuskallisen vaikea, telikkoa ja paksut jäät. virkaamalla 2 m välein reikää virkaamalla nyt jo helpompaa. ei liian pitkillä reikävleill virkaamalla, helppoa kun oppii. reikäväli 4,5 m

kuka

päivä

paikka

saalis

saalis

verkko

verkkomrä

sää

tuuli

ilmanpaine

huom....

o ja m talvi 2013                     helmik

24.1   26.1   30.1       02.02     05.02     09-02     14.02     16.02     20.02     23.02     01.03     09.03

4 siikaa   1 siika   4 siikaa       2 siikaa     3 siikaa     4 siikaa     6 siikaa     0 siikaa     5 siikaa     3 siikaa     3 siikaa isopaa ja 2 madetta     6 siikaa

keskuskarissa saaneet kokotalven hyvin, pauhassa taas tosi heikosti kalaa 2013 talvi.         koko talvi heikosti siikaa                   oliko liian kaukana   unto ja pekka ja keskuskarista hyvin kalaa mutta meillä heikosti   ensikaudella kokeile rannempaa   täst yleensä saanut hyvin, mutta ehkä ollut hieman rannempana.   35 mm antoi aivan yhtä hyvin jos jopa paremminkin kuin 27 mm   kausi loppui 9.3.2013

27 mm    27 mm   27 ja 55       27 ja 55     27 ja 55     27  55     27 ja 55     27 ja 55     27 ja 35     27 ja 35     27 ja 35     27 ja 35

2 kpl   4 kpl   4 + 2     4 + 2     4 + 2     4+2     4+2     2+2     4+2     4 + 2     2 + 4     2+4

kirkas   pilvi   pilvi tuuli myrsky   pilvi, tuuli   kirkas tuuli     kirkas     pilvi     pilvi     sumu     pilvi kova tuuli lounas     kirkas lämmin jakso     kirkas

2m sek   6 m sek   15 m sek       6 m     8 m     8 m     tyyni     8 m kaakko   0     12 m lounas     8 m koill.     3 m pohj

1011,3 +   1000,5 ---   975 ----       991 ++       994 ++     ++1024,7     --1029     -1021     ++1034,1     1022,2     + 1005     1024

hieno keli, ruskea vesi   pilvi lounastuuli, kirkas vesi   myrsky kova lumisade, maatuuli kaakko         maatuuli kaakko heikko kalantulo koko alkukausi  likanen vesi! ilmanpaine vai maatuuli ?     heikko kalantulo jatkuu, likanen vesi heikko kalantulo, koillistuuli     tyyni, kova korkepaine, silti heikosti kalaa. onko liian pienisilmäiset verkot?   vaidettiin pois 55 ja tilalle tammerin 35 mm     vahva korkeapaine, 2 siikaa 35 mm     35 mm kaksi isompaa, tiheissä vain 1 pieni, lisättiin 2 kpl 35 mm     harvemmissa kaikki kalat, tiheissä tyhjää.     pitkä kokemisväli vain 6 siikaa. kausi lopetettu

Kuka

Päivä

Klo

Paikka

Saalis

kpl

kpl

Kg

Verkko

verkkomäärä ja korkeus

Sää

Tuuli m/s

Suunta

Huom..........................-

osmo

19.1.10

12

vihasp nokka

siika

28

0

0

5

28 mm

1 kpl 1,8 m

pilvi

3 m

lounas

eka jään alus pyynti

osmo

22.1.10

12

sama

siika

17

0

0

3

28 mm

2 kpl 1,8 ja 2,4 m

pilvi

3 m

lounas

kylmä, jää vahvistui koko ajan

osmo

25.1.10

12

sama

siika

12

0

0

3

28 mm

2 kpl 1,8 ja 2,4

pilvi

7 m

pohj

kylmä toinen verkkio jäätyi kiinni

osmo

26.1.1o

12

sama

siika

4

0

0

1

28 mm

1 kpl 1,8

pilvi -21

15 m

kaakko

kylmä tuuli,myrsky

osmo

27-28.1

12-12

sama

-

0

0

0

0

28 mm

1 kpl 1,8

pilvi -21

15 m

kaakko

hyytävän kylmä

osmo

1.2.10

12

sama

norssi

2

0

0

0

28 mm

1 kpl 1,8

pilvi

0

0

likainen vesi

osmo

3.2.10

12

sama

siika

21

0

0

3

28 mm

4 kpl 1,8

puolip

5

lounas

sain lisättyä verkkoja,oli kova työ.paksu jää

osmo

5.2.10

12

sama

siika

2

0

0

1

28 mm

4 kpl 1,8 m lisäsin houkutuslevyt verkkoihin

pilvi

5

lounas

akkuporalla kairausta,lisäsin madekeppejä vihaslahteen

osmo

5.2.10

0

0

-

0

0

0

0

28 mm

yritinlisätä verkkoja mutta en saanut lisättyä, jää liian vahvaa

pilvi

3

länsi

paras mateenpyyntiaika 2 viikkoa helmikuun alusta kun kuu pimenee

o

8.2.10

12

sama

-

0

norssi

3

0

28 mm

-

pilvi

3

pohj

likainen vesi

o ja m

10.2.10

12

sama

siika

1

norssi

5

0

28 mm

lisättiin 38 mm ja 35 mm

pilvi

3

pohj

madekepit jokisuu

o

13.2.10

12

sama

lohi

2

-

3,5 kg

38ja 28 ja 35

5 kpl

pilvi

3

pohj

muutama lohi harvemmissa

o

15.2.10

12

sama

lohi

1

siika

3

3,5 kg

38 ja 28 ja 35

5 kpl

kirkas

6

lounas

kaunis ilma 1 35 mm lisää

o

20.2.10

12

sama

-

-

norsseja

-

-

38,35,28

6

kirkas

4

lounas

kalantlo loppui

o

25.2.10

12

sama

siika

1

-

-

-

38,35,28

6

kirkas

3

länsi

1 sain koettua muut jäätyi kiinni. vesi laski -70 vm, liian korkeat verkot

o

26.2.10

12

sama

-

-

-

-

-

38,35,28

6

kirkas

3

länsi

sain revittyä osan verkoista irti

o,s,j

27.2.10

15

sama

-

-

-

-

-

28

2

sumu

5

etelä

-

o

19.3.10

15

sama

-

.

-

-

-

28

2

sumu

4

etelä

loputkin verkot pois

o ja m

09.05.10 äitienpv

vihasp

siika

1

tane

1

2

28 mm

3 kpl 1,8

kirkas

3 m

pohj

jäitä seilas kylmä pohjoinen

o ja m

10.05.10

-

vihasp

siika

9

norssi

0

5

28 mm

3 kpl 1,8

kirkas

0 m

s.v

paljon norsseja, huippu keli.

o ja m

11.5.10

-

vihasp

siika

28

0

0

8

28 mm

3 kpl 1,8

kirkas

0 m

s.v

huippu keli

o ja m

12.5.10 helluntai

-

vihasp. sama paikka koko ajan. myös talvella

siika

11

0

0

4

28 mm

3 kpl 1,8

kirkas

2 m

s.v

huippu keli

osmo

13.5.10

-

samap

siika

11

0

0

4 kg

28 mm

3 kpl 1,8

kirkas

2 m

lounas

huippukeli

osmo

14.5.10

klo

samap

siika

11

0

0

4 kg

28 mm

3 kpl 1,8

kirkas

2 m

lounas

huippukeli

'''''''''

'''''''''''''''''''''

'''''''''''''

'''''''''''''''''''''''''

''''''''''''''''''''''

'''''

''''''''''''''''''''''''''''''''''''

'''''

''''''

'''''''''''''''''''''

''''''''''''''''''''''''''

''''''''''''

'''''''''''''''''

'''''''''''''

'

''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''

syys kalastus

o ja m

16.8.10

---

pankinr

isosiika

8

taimen

2

10

pintaverkko ja 3 m

4 kpl pinta 2 kpl 3 m

kirkas

3 m

lounas

o ja m

21.8.10

--

pankinr

isosiika

8

taimen

8

"

4 + 2

o&m

26.10.10

0

vihasp

pikkusiika

taimen cr

55

verkko

5 kpl 1,8 kork

kirkas

2 m

etelä

-----

------

29.10.10

-----

--------

---------

------

----

verkoilla

---------

-------

-------

------

Olivat saaneet hurjasti muikkua

KAUSI

2011

07.05.2011

vene laskettu vihaspauhaan

o&m

14.5.11

10.00

vihasp nokka 200m

pikkusiikaa

8 kg

28 mm

5 kpl 1,8 m

kirkas

7-8 m

itä

monta pv kova puuskainen itä koilis tuuli, hyvin siikaa, kirkas korkeapaine pitkän aikaa, alavesi - 40 cm. eka reissu 2011. jäitä näkyi kaukana harvakselleen.

o ja m

18-06.2011

vihaspauha ja leton rannat

pikkusiikaa ja isoja taimenia

MUISTA TÄMÄ AIKA SIIAN PYYNNISSÄ. SIIKA TULEE RANTAAN

tulevat syömään silakan mätiä. silakka nousee kuteen 4 5 m ja silakan perään tulee heti siika ja taimen

o ja simo

22.10.2011

kissanpää

pikkusiikaa ja muikkua

aivan älyttömästi siikaa ja muikkua. verkot n 4 tuntia päiväpyynnissä

28 mm

n 50 kg pikkusiikaa ja muikkua n 15 kg

pilvi

tyyni

juokseva mäti, kutukalaa kivikon reunassa, kissanpää

TALVI 2012

o ja m

12.2.2012

pauha

pikkusiikaa

3 verkkoa 30 m yht 1 1/2 paria

27 mm

4 siikaa

ensi kokeminen 1 vrk

o ja m

15.2.

pauha

pikkusiika

3 verkkoa

9

o ja m

18.2

pauha

pikkusiika

3 verkkoa

13

o ja m

22.2

pauha

pikkusiika

3 verkkoa

19

tuuli 17 m luode räntää satoi vaakassa

sula meri pauhasta noin 500 m

oja m

25.2

pauha

pikkusiika

3 verkkoa

71 !

oliko selitys sulan reunan käynti näin lähellä. ennätyssaalis 10 kg pikkusiikaa 3 30 m verkosta !!!

 

Pauhan kiviverkko tapahtumat

pv	saalis	paino	määrä	veden kork	veden lämpö	tuulen nop	tuulen suun	sää	verkko	muuta
17.11.09	isosiika	1	1	-30 cm	-	-	itä	-	-	-
18.11	isosiika	1	1	-	-	-	-	-	-	-
21.11	taimen	1kg 800g	2	+10 cm	-	-	länsi	-	-	-
22.11	taimen	700g	1	-	-	-	länsi	kirkas	-	-
25.11	made	1kg	1	-	-	-	-	-	45 mm	-
26.11	made	1 kg	1	-	-	-	-	-	50 mm	-
28.11	taimen	700g	1	-	-	-	etelä	-	45 mm	-
29.11	taimen	750 g	2	--	-	-	-	-	45 ja 35 mm	-
30.11	taimen	1.050g 600g 600g	3+1	+ 20 cm	-		kaakko	pilvi	-	-
2.12	taimen	700g	1	-	-	-	-	-	-	-
3.12										verkot ylös tuli kerralla talvi,jäi narut

• jälkeenpäin kirjattua tietoa joka oli hyvin vajaasti laitettu ylös
• tapa oli pyytää kun ei päässyt veneellä enään vesille
• 50 mm oli harva,mutta mutta olisi voinut olla isompia kun olisi vain pitanyt 50 mm
• länsituuli heti parani saaliit
• taneja tuli paremmin kun oli aaltoa
• kala pakenee vrk ennen myrskyä rannasta
• vanha sanonta että syksyllä kala taimen tulee rannasta (raahelainen)
• maatuuli kalantulo heikkenee, yllensä vain eka päivä heikko, syksyllä maatuuli ei merkkaa mitään 
• korkeapaineella kala korkealla eli pinnassa 
• matalapaineella kala matalalla eli syvemmässä
• syksyllä kylmänveden aikaan kun tuuli kääntyi lännelle, merituuli toi lämmintä vettä, heti tuli taimenta,  

________________________________________________________________________________

PAULOITUSOHJEITA:

 

 

Pauloitustaulukko

Verkonsilmä	Solmuväli Yläpaula	Solmuväli Alapaula	Huomioitavaa
27 mm	24	30
30 mm	27	34
33 mm	30	37
35 mm	31	40
38 mm	34	43
40 mm	36	45
43 mm	35	48
45 mm	40	50
50 mm	45	56
55 mm	49	62
60 mm	54	70
65 mm	58	73
70 mm	63	79
75 mm	67	85
12 mm	11	13
13 mm	12	15
14 mm	13	16
15 mm	14	17
16 mm	15	18
18 mm	16	20

 

• Esim 45 mm I pitkä (30m) verkko = 60 m liinaa = 60.000 mm jako 2 = 30.000 mm 45 = 666 silmää
• Yläpaula 27 m = 27.000 mm jako 666 silmällä = 41 mm solmuväli
• Alapaula 34 m = 34.000 mm jako 666 silmällä = 51 mm solmuväli
•  
•  
• Nyrkkisääntö: näin saadaan pyytävä malli
• yläpaula -10% lyhempi kuin verkko
• Alapaula +10 % pitempi kuin verkko
•  

 

Pauloitus tarkoittaa verkkoliinan liittämistä paulaan (köyteen). Liittäminen tapahtuu käsityönä käpyä apuna käyttäen tai pauloituskoneella. Itse pauloittamalla verkosta saa laadukkaamman ja edullisemman kuin kaupan valmisverkot. Pystyt myös tekemään verkon juuri omaa kalapaikkaasi silmällä pitäen. Oikein pauloitettu verkko pyytää kalaa huomattavasti enemmän kuin normaalit kaupan verkot. Tärkeintä on löytää oikean painoiset paulat ja pauloittaa verkko herkäksi. Verkon tekoon tarvittavia materiaaleja myy useampi kauppa. Tavallinen verkko, jonka pituus on 30 metriä, koostuu seuraavista osista: - Yläpaulaa 27 metriä - Alapaulaa 33 metriä - Verkkoliinaa 60 metriä - Päätypaulaa 2x verkonkorkeuden mittainen pätkä - Pauloituslankaa (Kalastajanlankaa)

 

Yläpaulat ovat joko korkkipauloja tai putkipauloja. Käytännössä ei näissä suuria eroja ole, mutta putkipaula ei sekaannu niin helposti verkon ollessa säilytyksessä. Yläpaulaa valittaessa pitää tietää minkä verran paula kantaa verkkoa eli eri pyyntitarkoituksiin ja eri korkuisille verkoille tulee valita oikea paula. Myös kalastuspaikka vaikuttaa paulan valintaan eri merelle ja virtavesiin tulee valita kantavuudeltaan puolta suurempi kuin järviverkkoihin. Lisäksi jos pyydetään jatkuvasti syvältä (yli 15 m), veden paineen takia tulee valita ohjetta kantavampi paula. Pelkästään pinnassa tai välivedessä käytettävään verkkoon voidaan yläpaulaksi sitoa kelluva polypropeeni tai polyteeniköysi. Tällainen verkko tulee ankkuroida hyvin alareunoista ja käyttää yläreunassa isoja päätykohoja.

Pohjassa kalastavan verkon ohjeellinen yläpaulan kantavuus Meripyyntiin:
Verkon korkeus 1,8 m - 500 grammaa
Verkon korkeus 2,4 m - 700 grammaa
Verkon korkeus 3,0 m - 900 grammaa
Verkon korkeus 4,0 m - 1100 grammaa
Verkon korkeus 5,0 m - 1400 grammaa
Verkon korkeus 6,0 m - 1800 grammaa
Verkon korkeus 8,0 m - 2400 grammaa

Alapaulat ovat yleensä lyijy- tai kivipauloja, mutta kelluvissa ajoverkoissa tai pintaverkoissa käytetään uppoavaa köyttä mm. polyesteriköyttä. Karkeasti ottaen pohjassa pyydettävien verkon alapaulan paino valitaan puolta suuremmaksi kuin yläpaulan kantavuus on.

Päätypaulana käytetään 2-3 mm:n vahvuista polypropeeni tai polyesteri narua. Väri kannattaa valita muista pauloista ja verkkoliinasta poikkeava, jotta verkon käsittely helpottuu. Päätypaulan tarkoituksena on estää verkon repeytyminen kalastustilanteessa. Päätypaulan tulee olla noin 10 %:ia lyhyempi kuin verkkoliinan korkeus.

Pauloituksella verkkoliinan silmästä tehdään halutun muotoinen. Yleisen tapa on pauloittaa verkon silmä puoliksi auki, jolloin verkkosilmän leveys on sama kuin sen solmuväli. Eli 60 metriä pitkästä verkkoliinasta tehdään verkon keskikohdasta mitattuna 30 metriä pitkä verkko. Jotta verkkoon saadaan kalastavaa löysyyttä, tulee verkon yläpaula pauloittaa -10 %:ia keskikohtaa lyhyemmäksi ja alapaula +10 %:ia keskikohtaa pidemmäksi. Näin pauloitettu verkko jää veteen laskettaessa aina löysälle ja kalastaa huomattavasti tasapituista verkkoa paremmin varsinkin kuhaa, siikaa ja taimenta. Kyseinen pituusero saadaan aikaiseksi laskemalla oikean pituinen solmuväli, jonka mukaan verkkoliina kiinnitetään pauloihin.

MITTATAULUKKO PAULOITUKSEEN
(Kun 60 metriä pitkästä liinasta tehdään verkko, jonka yläpaula on 27 m ja alapaula 33 m)

Verkkoliinan silmäkoko	Yläpaulan solmuväli -10 %	Alapaulan solmuväli + 10 %
12 mm	10,8 mm	13,2 mm
14 mm	12,6 mm	15,4 mm
16 mm	14,4 mm	17,6 mm
18 mm	16,2 mm	19,8 mm
20 mm	18,0 mm	22,0 mm
30 mm	27,0 mm	33,0 mm
35 mm	31,5 mm	38,5 mm
40 mm	36,0 mm	44,0 mm
45 mm	40,5 mm	49,5 mm
50 mm	45,0 mm	55,0 mm
55 mm	49,5 mm	60,5 mm
60 mm	54,0 mm	66,0 mm
70 mm	63,0 mm	77,0 mm

 

Lahna- ja kampelaverkko pauloitetaan enemmän kasaan, jolloin esim. 60 metrin liinasta, tuleekin vain 20 tai 25 metriä pitkä verkko. Tällöin yläpaula solmitaan -33%:ia tai - 21%:ia tiheämpään kuin verkkosilmän koko on.
Muikku- ja silakkaverkoissa verkkosilmä pauloitetaan enemmän auki. Parhaisiin tuloksiin olemme päässeet, kun 60 metriä pitkästä verkosta tehdään keskimäärin 32 metriä pitkä. Tällöin yläpaulan pituus on 30 metriä pitkä (0 %) ja alapaulan pituus on 34 metriä pitkä (+12 %).

Ennen pauloituksen alkua tarvitset vielä apuvälineeksi puisen noin puolimetriä pitkän mittakepin, jonka päät lovetaan. Mittakeppiin kiinnitetään esim. maalarinteippi, johon merkataan kynällä pauloitussolmujen välit. Paula kulkee koko ajan mittakepin päällä, jolloin solmut tulevat aina oikeaan kohtaan. Solmujen ei tarvitse osua millilleen oikeaan kohtaan, vaan tärkeinä on, että solmuja on kepin matkalla sama määrä kuin merkkejäkin.

Varsinainen pauloitus aloitetaan sillä, että sidontalankaa kierretään sidontakäpyyn noin 60-70 metriä, joka yleensä riittää paulan päästä päähän. Lanka tulee kiinnittää siten, ettei kierteitä pääse syntymään eli lankarullan tulee pyöriä vapaasti akselinsa ympäri. Paulat kannattaa myös käydä tässä vaiheessa läpi, etteivät ne ole kierteellä. Hyvä konsti on vetää paula aivan suoraksi pihalla tai tilan puutteen takia kiertää se esimerkiksi ämpärin tai vastaavan ympärille.

Verkkoliinan 5-7 ensimmäistä silmää kannattaa solmia tiukasti paulaan kiinni repeämisen ehkäisemiseksi ja lisäksi ne pitävät verkon pään selvänä. Solmuna käytetään aina siansorkkaa, jonka kannattaa varmistaa varmistussolmulla (Kuvassa).

Siansorkka solmuilla edetään verkon toiseen päähän asti:


Tämän jälkeen pauloitetaan alapaula ihan samalla tavalla ja viimeiseksi kiinnitetään päätypaulat ja puikkari. Päätypaulaa ei sidota reunimmaisesta silmärivistä vaan toisesta tai kolmannesta purkautumisen estämisen takia. Jotta kalastuksen yhteydessä tapahtuvissa sotkutilanteissa verkon selvittely helpottuu, kannattaa päätypaulan alanurkasta jättää parinkymmenen sentin pätkä roikkumaan vapaana.

Pienisilmäisiä muikku- ja silakkaverkkoja solmittaessa solmuväli tulee kertoa viidellä tai jopa kymmenellä. Eli jos solmuväli 12 mm:n verkossa 10,8 mm, niin solmut tehdään 10,8 sentin välein ja sidontalankaan pujotetaan 10 silmän kautta ennen solmimista.

Mikäli Yläpaula on ns. Korkkipaula, niin solmuja ei tehdä korkin päälle. Tällöin seuraava solmu tehdään keräämällä tarpeellinen määrä silmiä sidontalangan läpi ja tekemällä solmu seuraavan merkin kohdalle.


Jos verkot joutuvat kovalle koetukselle esim. talviverkot, joita kiskotaan avannosta ylös, voi pauloituksen yhteydessä kiinnittää ns. apupaula yläpaulan lisäksi. Kaksoispauloitettuja verkkojahan on myös myynnissä. Apupaulaksi kelpaa normaali kelluva naru vahvuudeltaan 3-6 mm.

Mikäli pohjasta kalastettaviin muikku- tai silakkaverkkoihin jää alapauloihin kalastuspaikallasi jatkuvasti roskakaloja eli kiiskiä tai pikkuahvenia, ongelma helpottuu, kun yhdistät noin puolen metrin korkuisen harvan verkon ennen alapaulan kiinnittämistä.

Joidenkin kalalajien pyynnissä perinteinen riimuverkko on tehokas. Näitä kalalajeja ovat mm. made ja lahna, mutta myös kuhan pyynnissä on riimuverkko näyttänyt hyvyytensä. Riimutuksen tarkoituksena on saada verkkoon kalastavaa löysyyttä, johon arimmatkin kalat sotkeutuvat. Riimutuksen voi tehdä joko väliaikaiseksi tai pysyväksi. Riimutuksen johdosta verkon korkeus mataloituu.
Yleisin tapa on kuvassa oleva pystyriimutus, jolloin 3 metriä korkeaan verkkoliinaan solmitaan 1-1,5 metrin välein 2 metriä korkeaa jäykähköä lankaa. Mikäli riimutuksesta tehdään pysyvä, kiinnitetään lanka verkkoliinaan noin 10-15 sentin välein, siten että lanka pujotetaan silmien kautta läpi vuorotellen toiselta puolelta.
Mikäli kiinnität riimun vain väliaikaisesti pitää langan olla tuplapitkän eli se kiinnitetään yläpaulaan ja koukataan alapaulan kautta toista puolen verkkoa takasin yläpaulaan. Eli riimu kiinnitettään vain yhdellä solmulla yläpaulaan ja alapaulaan. Käytön jälkeen riimu on helppo purkaa pois.


VERKON PAIKKAUS

Eri solmuja paikkausta varten. Kaksi ylintä riviä ovat samoja solmuja, joista vasemmanpuoleinen on yleisin. Solmua käytetään yleensä kun verkko on repeytynyt vaakasuorassa. Alarivin solmu on taas paras vaihtoehto silmien yhdistämiseen, kun verkko on revennyt pystysuunnassa.


Eli työ etenee kuten yläkuvassa